Yksin asuvia ei tarvitse surkutella

08.01.2015 - Lukuaika 2 minuuttia
- Suomalainen yhteiskunta
Timo Kauppinen - Erikoistutkija - Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Suomessa on yli miljoona yksin asuvaa. THL:n uuden raportin mukaan heillä menee useilla mittareilla keskimäärin huonommin kuin muilla. Se ei kuitenkaan tarkoita, että yksin asuminen olisi merkki huono-osaisuudesta, kirjoittaa yksi raportin tekijöistä, erikoistutkija Timo Kauppinen.

Yksin asuminen on yleistynyt Suomessa vuosikymmenten ajan. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisi syyskuussa 2014 raportin, jonka mukaan yksin asuvilla on muun muassa keskimäärin niukempi toimeentulo ja huonompi terveys kuin yhdessä asuvilla. Nämä havainnot pelkistettiin julkisuudessa muotoon ”Raportti piirtää yksin elävistä surkeaa kuvaa” (Anna 44/2014 ).

Niin kielteiseen kuvaan ei ole kuitenkaan aihetta. Yksin asuvien välillä on suuria eroja muun muassa iän, sukupuolen ja työllisyyden suhteen. Korostimme raportissa myös, että huonompi hyvinvoinnin taso ei vielä tarkoita, että yksin asuminen olisi siihen syy.

Yksin asuminen voi olla seurausta ongelmista esimerkiksi toimeentulossa tai terveydessä. Köyhän ja sairaan on kenties vaikeampi löytää kumppania kuin rikkaan ja terveen. Myös parisuhteessa pysyminen on helpompaa niin kauan kuin elämän muutkin osa-alueet ovat kunnossa.

Yksin asuminen voi olla myös myönteinen kokemus ja oma valinta

Toimme raportissa esiin, että yksin asuvilla on keskimäärin enemmän vapaa-aikaa ja he asuvat väljemmin kuin muut. Positiiviset puolet voivat liittyä myös suurempaan päätösvaltaan omista asioista, pienempään vastuuseen muista sekä voimaantumiseen omillaan pärjäämisestä. Tilastollisissa tarkasteluissa tällaiset yksin asumisen myönteiset puolet jäävät helposti pimentoon.

Kaikki yksin asuvat eivät ole huono-osaisia. Heitä kuitenkin yhdistää se, että sairastumisen tai työttömyyden iskiessä yhden hengen kotitalous on haavoittuvampi kuin talous, jossa kulut voidaan jakaa.

Toinen etenkin nuoria yksin asuvia yhdistävä tekijä on asumisen kalleus. Pienasunnoissa neliöt ovat kalliimpia, ja yksin asuvan pitää hankkia itse kaikki kestokulutushyödykkeet, kuten kahvinkeittimet ja pesukoneet. Perheasunnossa tai kimppakämpässä ne jaetaan.

Yli miljoonan yksin asuvan joukkoon mahtuu sekä huono- että hyväosaisuutta. Vaikka tilastollisesti yksin asuvat kärsivät enemmän sairauksista, työttömyydestä ja yksinäisyydestä kuin muut, ei kaikkia voi leimata huonosti voiviksi.

 
 

Timo Kauppinen

Erikoistutkija - Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
 

Kommentit

Uutistamo

Kirjaudu tai luo tunnus Uutistamoon
Twitter- tai Facebook-tunnuksillasi

Facebook Twitter

Uutistamo ei lähetä viestejä Facebookiin tai Twitteriin puolestasi.