Vasemmistolaisilla on muita korkeampi julkisen palvelun motivaatio

04.06.2015 - Lukuaika 4 minuuttia
- Suomalainen yhteiskunta
Heikki Taimio - VTM, Erikoistutkija - Palkansaajien tutkimuslaitos

Suomalaisten terveydenhuollon ammattilaisten julkisen palvelun motivaatio on verrattain korkea. Erityisen korkea se on vasemmistolaisilla. Mitä se merkitsee?

Ekonomistit olettavat yleensä ihmisen tavoittelevan vain omaa etuaan. Useat kokeet ja tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että suuri osa ihmisistä ajattelee myös muiden ihmisten hyvinvointia. Julkisen palvelun motivaation tutkimus perustuu tähän tulokseen, uuteen ”psykologiseen taloustieteeseen” (ks. esim. Pirttilän katsaus).

Julkisen palvelun motivaatio on Suomessa toistaiseksi vähäiselle käytölle jäänyt käsite. Sillä tarkoitetaan valtion ja kuntien järjestämien palvelujen tuotannossa työskentelevien halua tavoitella oman etunsa sijasta muiden ihmisten tai laajemman yhteisön, kuten yhteiskunnan tai koko ihmiskunnan etua. Käsite itsessään on verrattain uusi; amerikkalaiset hallintotieteilijät Perry ja Wise esittelivät sen 1990- luvulla.

Käsitteen kuvaamasta käyttäytymisestä on kuitenkin keskusteltu jo kauan esimerkiksi julkisen sektorin työntekijöiden eetoksen, etiikan ja normien yhteydessä. Taimio (2013) on laatinut katsauksen siitä tehtyyn kansainväliseen tutkimukseen.

Julkisen palvelun motivaatiota on löydettävissä julkisen sektorin lisäksi julkisia palveluja tuottavista voittoa tavoittelemattomista organisaatioista, kuten säätiöistä ja järjestöistä, sekä yksityisistä yrityksistä. Useissa tutkimuksissa on havaittu, että julkisen ja kolmannen sektorin työntekijöillä on keskimäärin vahvempi julkisen palvelun motivaatio kuin yrityssektorin työntekijöillä. Erottavana taustatekijänä on yritysten voitontavoittelu, jossa korostuvat rahalliset kannustimet. Valtaosa tutkimuksista on tehty yhdysvaltalaisilla aineistoilla.

Ensimmäinen ja tuore, tänä vuonna julkaistu, suomalainen julkisen palvelun motivaation tutkimus perustui liki 4 000 terveydenhuoltoalan työntekijälle (lääkäreille, sairaanhoitajille sekä lähi- ja perushoitajille) suunnattuun kyselyyn. Tarkoitus oli arvioida heidän julkisen palvelun motivaation voimakkuuttaan tätä varten kehitetyllä kansainvälisellä, 16 kysymykseen nojautuvalla mittarilla sekä tutkia tämän motivaation yhteyksiä työhyvinvointiin ja työssä suoriutumiseen.

Tutkimuksessa huomattiin, että terveydenhuollon työntekijöiden julkisen palvelun motivaatio on korkea verrattuna monien muiden julkisten palvelujen työntekijöihin. Muita terveydenhuollon työntekijöitä korkeampi se on vasemmistolaisilla, julkisella sektorilla työskentelevillä, naisilla ja iäkkäämmillä terveydenhuollon ammattilaisilla. Julkisen palvelun motivaatio kasvaa iän myötä: esimerkiksi yli 35-vuotiaila se on vahvempi kuin sitä nuoremmilla. Tutkimuksen tulokset ovat linjassa useissa muissa maissa saatujen johtopäätösten kanssa.

Julkisen palvelun motivaatio on siis korkeampi julkisella sektorilla kuin yksityisellä puolella. Tämän kanssa sopusoinnussa on tulos, jonka mukaan mitä suurempi korkean palkan arvostus henkilöllä on, sitä matalampi julkisen palvelun motivaatio. Korkean palkan arvostus on vallitsevampi yksityisellä sektorilla.

Ulkoistamista vastustaessaan vasemmistolaiset saattavat toimia vaistojensa varassa

Näin ollen herää kysymys, onko korkeamman julkisen palvelun motivaation ansiosta palvelujen laatu parempi ja mahdollisesti myös kustannustaso alempi, jos ne tuotetaan julkisella sektorilla yksityisen sijaan. Valitettavasti tässä tutkimuksessa ei ollut mahdollista arvioida palvelujen laatutasoa. Osviittaa antaa kuitenkin se, että korkeampi julkisen palvelun motivaatio on yhteydessä parempaan työhyvinvointiin, työyhteisökäyttäytymiseen ja itse arvioituun työssä suoriutumiseen. Voidaan varmasti ajatella, että paremmin työssään viihtyvät terveydenhuollon ammattilaiset myös tuottavat parempia palveluja.

Julkisen palvelun motivaation kustannusvaikutuksia ei tässä tutkimuksessa myöskään kyetty mittaamaan. Mainitut työhyvinvoinnin ja itse arvioidun työssä suoriutumisen positiiviset yhteydet julkisen palvelun motivaatioon viittaavat kuitenkin siihen, että edistämällä julkisen palvelun motivaatiota voitaisiin parantaa tehokkuutta ja tuottavuutta, mikä johtaisi kustannussäästöihin. Toisaalta on myös mahdollista, että tulospalkkauksella ja muilla yritysmaailmasta tutuilla rahallisilla kannustimilla saavutetaan tehokkuutta ja säästöjä. Niiden käyttöönotto voi kuitenkin vähentää julkisen palvelun motivaatiota, jolloin nettovaikutus jää arvioitavaksi.

Tutkimuksessa huomattiin myös, että poliittinen suuntautuminen on vahvimmin yhteydessä julkisen palvelun motivaatioon, joka on sitä korkeampi mitä voimakkaammin vasemmalle suuntautuneeksi työntekijä arvioi itsensä. Tulos vastaa hyvin yleistä mielikuvaa vasemmistopuolueista, jotka tapaavat korostaa ihmisten keskinäistä solidaarisuutta. Toisaalta voi vaikuttaa erikoiselta, että monet oikeistolaiset korostavat hyväntekeväisyyttä, mutta he haluavat itse päättää rahoistaan eivätkä luovuttaa niitä verotuksen kautta julkisten palvelujen rahoitukseen.

Vasemmistopuolueet yleensä suhtautuvat kriittisesti julkisten palvelujen yksityistämiseen ja ulkoistamiseen, jolloin niiden tuotanto siirtyy yksityiselle sektorille. Tässä yhteys julkisen palvelun motivaatioon on kiinnostava. Vasemmisto näyttää olettavan, että julkisille palveluille saadaan paras hinta-laatu-suhde, jos valtio tai kunnat tuottavat ne itse. Näin on ainakin silloin, jos julkisen palvelun motivaatio on korkeampi julkisella sektorilla ja jos sillä on myönteinen vaikutus kustannuksiin ja laatuun.

Ulkoistamista vastustaessaan vasemmistolaiset saattavat toimia vaistojensa varassa, olettaen että kaikilla työntekijöillä on korkea julkisen palvelun motivaatio. Tämä taas kärsisi työskentelemisestä yksityisellä sektorilla ja rahallisista kannustimista. Näin saattaa ollakin, mutta kaikki työntekijät eivät ole vasemmistolaisia, ja tarvitaan lisätutkimuksia ennen kuin asiasta voidaan vakuuttua suuntaan tai toiseen.

 
 

Heikki Taimio

VTM, Erikoistutkija - Palkansaajien tutkimuslaitos
 

Kommentit

Uutistamo

Kirjaudu tai luo tunnus Uutistamoon
Twitter- tai Facebook-tunnuksillasi

Facebook Twitter

Uutistamo ei lähetä viestejä Facebookiin tai Twitteriin puolestasi.