Vammaispalvelujen ikäraja romuttaisi suomalaisen vammaishuollon ohjaavia periaatteita

29.03.2016 - Lukuaika 4 minuuttia
- Suomalainen yhteiskunta
Heli Leppälä - VTT, postdoc -tutkija, poliittinen historia, Turun yliopisto

Vammaispalvelujen evääminen ikääntyneiltä vammaisilta muuttaisi vammaishuollon ohjaavia periaatteita ihmisoikeuksien turvaamisesta kohti kansalaisten aktiivisuuden ja hyötyarvon korostamista.

Suomen hallitus kertoi maaliskuun puolivälissäsuunnitelmastaan evätä vammaispalvelut 75 vuotta täyttäneiltä vammaisilta. Tämä siirtäisi heidät vammaispalvelulain piiristä sosiaalihuoltolain ja vanhuspalvelulain piiriin ja muuttaisi esimerkiksi henkilökohtaisen avun, kuljetuspalvelut ja palveluasumisen heidän kohdallaan harkinnanvaraisiksi ja maksullisiksi palveluiksi.

Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehulan mukaan hallituksen tavoitteena on normien purku ja kuntien 61 miljoonan euron säästötavoite. Hän lupaa kuitenkin, että kaikki saavat tulevaisuudessakin tarvitsemansa palvelut. Ministerin ristiriitaiselta vaikuttava lausunto herättää pohtimaan, miten palveluiden laajuuden ja tason säilyttäminen on yksilön kohdalla mahdollista, jos näin radikaali kuntien järjestämisvastuun rajaus ja säästötoimenpide toteutuu. Lisäksi huomio kiinnittyy siihen, että vammaispalveluille asetettava ikäraja romuttaisi nykyisen vammaishuollon keskeisiä ohjaavia periaatteita.

Nykyinen vammaispalvelulaki säädettiin vuonna 1987 korvaamaan tuolloin yli 40 vuoden ikään ehtinyt invalidihuoltolaki, jota pidettiin soveltamisalaltaan epäyhtenäisenä ja periaatteiltaan epäoikeudenmukaisena. Invalidihuoltolain ohjaavat periaatteet muotoiltiin toisen maailmansodan aikana. Ensisijaisena tavoitteena oli kasvattaa työkykyisten ja itsensä elättävien kansalaisten osuutta ja säästää kustannuksia, jotka syntyivät kodeissaan ja laitoksissa passiivisina elävien vammaisten taloudellisesta tukemisesta.

Liian vaikeasti vammautuneiksi arvioidut ihmiset rajattiin invalidihuollon ulkopuolelle, koska heidän kuntouttamistaan ei pidetty taloudellisesti tarkoituksenmukaisena. Vaikka invalidihuollon soveltamisalaa laajennettiin vuosien saatossa huomattavasti, lakia luonnehdittiin periaatteiltaan nuoria ja terveitä vammaisia kuntouttavaksi.

Vammaisille henkilöille palvelujen eväämisellä voi olla vakavia seurauksia.

Vuoden 1987 vammaispalvelulain tavoitteena oli turvata vaikeavammaisille sellaiset erityispalvelut, joiden tuottamista ei muun lainsäädännön nojalla pidetty mahdollisena. Näitä olivat esimerkiksi henkilökohtainen apu, kuljetus- ja tulkkipalvelut sekä palveluasuminen. Vammaispalvelulaissa haluttiin päästä eroon invalidihuoltolain harkinnanvaraisuudesta, jossa ammatillisen kuntoutuksen tarkoituksenmukaisuutta arvioitiin suhteessa yksilön mahdollisuuksiin kuntoutua työkykyiseksi. Tarkoituksena oli saada aikaan vaikeavammaisten toimintakykyä tukeva ja heidän tasavertaisia toimintaedellytyksiään edistävä laki.

Vammaisten asema onkin viime vuosikymmenten aikana parantunut huomattavasti rakenteellisten ja asenteellisten esteiden vähentämisen sekä kuntien määrärahoista riippumattomien vammaispalvelujen järjestämisen myötä.

Nyt keskustelun alla oleva vammaispalvelulain uudistus on ollut käynnissä jo vuosia. Sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 2013 asettaman vammaislainsäädännön uudistamistyöryhmän ensisijaisina tavoitteina on ollut yhdistää vammaispalvelulaki ja kehitysvammalaki sekä edistää vammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeutta ja itsenäistä suoriutumista alueellisesti ja periaatteellisesti yhtenäisen ja kuntien määrärahoista riippumattoman palvelujärjestelmän vahvistamisella.

Työryhmä toteaa viime vuonna ilmestyneessä raportissaan tavoitteena olevan lain, joka turvaa vammaisten oikeuden tarvitsemiinsa palveluihin vamman laadusta ja henkilön asuinpaikasta riippumatta. Työryhmä pitää tärkeänä laitoshoidon tarpeen minimoimista itsenäistä asumista tukevilla ja vammaisen henkilön lähiympäristössä saatavilla olevilla palveluilla.

Raportin mukaan uuden lain tulee muodostaa vammaista henkilöä eri elämänvaiheissa tukeva yksilöllinen, eheä ja jatkuva palvelujen kokonaisuus. Lakia pitää soveltaa kaikkiin vammaisiin, jotka tarvitsevat toistuvaa tukea elämän tavanomaisissa toiminnoissa. Tavoitteeksi ei riitä vain elämisen perustoimintojen täyttyminen, vaan vammaisille on turvattava ihmisarvoisen elämän edellytykset.

Työryhmä suhtautuu kielteisesti vammaispalveluja koskeviin ikärajoihin. Vaikka kyseisiä palveluja ei työryhmän mukaan ole tarkoitettu pääasiassa ikääntymisestä aiheutuvan avun tarpeen tyydyttämiseen, niille ei kuitenkaan tulee asettaa ikärajaa. Vammaisilta ei pidä evätä palveluja ikään perustuen, vaan niiden tarvetta on arvioitava sen perusteella, liittyykö toimintakyvyn heikkeneminen ikääntymiseen vai yksilön olemassa olevaan vammaan tai sairauteen. Vammaisilla tulee säilyä periaatteellinen oikeus vammaispalveluihin heidän ikääntyessäänkin.

Uuden lain tulee muodostaa vammaista henkilöä eri elämänvaiheissa tukeva yksilöllinen, eheä ja jatkuva palvelujen kokonaisuus.

Vammaishuollon historian valossa on selvää, että hallituksen nykyisillä julkisen sektorin säästöjä tavoittelevilla suunnitelmilla on taloudellisia argumentteja huomattavasti laajakantoisempia seurauksia. Vammaispalveluille asetettava ikäraja veisi vammaispalveluja vammaisten ihmisoikeuksien toteutumista tukevasta järjestelmästä takaisin invalidihuollon kaltaiseen yksilön aktiivisuutta ja hyötyarvoa korostavaan suuntaan. Perhe- ja peruspalveluministeri Rehulan lausunnot viittaavat taloudellisten säästöjen mahdollisuuteen niiden kansalaisten kohdalla, jotka mielikuvissa määritetään helposti yhteiskunnan rasitteena oleviksi, passiivisiksi ja yksinomaan hoidon tarpeessa oleviksi yksilöiksi.

Vammaishuollon uudistuksen julkilausuttuna tavoitteena on vammaisten ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisuuden turvaaminen. On tärkeää ymmärtää, että vammaisille henkilöille palvelujen eväämisellä voi olla vakavia seurauksia. Esimerkiksi henkilökohtaisen avun muuttaminen harkinnanvaraiseksi ja maksulliseksi palveluksi siirtäisi sen monen pienituloisen ikääntyneen vammaisen ulottumattomiin. Se voisi johtaa omasta kodista luopumiseen tai vähintään elinpiirin huomattavaan kaventumiseen. Tällainen heikossa asemassa olevilta ja pienituloisimmilta leikkaava sosiaalipolitiikka tuskin vastaa monenkaan suomalaisen veronmaksajan mielikuvaa turvaverkosta, joka hyvinvointivaltion tulisi tarjota.

VTT Heli Leppälä on vammaispolitiikan tutkija, joka väitteli vuonna 2014 suomalaisen vammaishuollon toisen maailmansodan jälkeisestä kehityksestä. Vammaisaktivismin historiaa tarkastelevassa postdoc -hankkeessaan hän analysoi Kynnys ry:n roolia transnationaalisessa vammaisliikkeessä ja suomalaisessa vammaispolitiikassa.

 
 

Heli Leppälä

VTT, postdoc -tutkija, poliittinen historia, Turun yliopisto - @HelkkyL
 

Kommentit (1 kpl)

  • Hans Kallberg - 01.04.2016 | 09:11 -

    koskahan joku alkaisi tutkia kuinka paljon tapaturmaisesti vammautuneet jäävät ilman heille kuuluvia korvauksia. vakuutuslaitosten toiminta täysin mielivaltaista mutta kuiten ne toivat eduskunnan suojeluksessa.
    nyt maan tavaksi on moutunut käytäntä, että eduskunnan siunauksella vastuuvakuuttajat jättävät vastuitaan yhteiskunnan maksettavaksi. tämä maksaa veronmaksajille JOKA vuosi 2 miljardia euroa. olen vammautunut 2008 ja ainakin siitä asti, mutta todellisudessa paljon kauemmin on toiminta jatkunut näin. 8- vuoden aikana on vastuuvakuuttajille annetu 16 miljardia euroa verovaroja kenekään sihen puuttumatta. asia on eduskunnan hyvin tiedossa mutta poliittista halua muutokseen ei ole. edes yhteiskunnan säästöt ei ole tarpeeksi iso asia tämän korjaamista ajatellen. ennemmin leikataan ja säästetää pieninmistä etuisuuksista. sampokonserni kertoi vastuuvakuutusten ennätystuloksen 960 miljoonaa euroa ennen veroja. hyvää bisnestä kun vakuuttaja kerää vakutusmaksu ja vastut ja kulut jää yhteiskunnan maksettavaksi. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/eduskuntaaloite/Documents/ka_4+2013.pdf
    http://yle.fi/uutiset/vakuutusyhtio_ihmeparansi__aivo-_ja_niskavammainen_hans_on_pian_koditon/7190292

     

    Samaa mieltä?

    0
    0

Uutistamo

Kirjaudu tai luo tunnus Uutistamoon
Twitter- tai Facebook-tunnuksillasi

Facebook Twitter

Uutistamo ei lähetä viestejä Facebookiin tai Twitteriin puolestasi.