Väestön ikääntyminen on Suomen tulevaisuuden haaste

24.06.2015 - Lukuaika 3 minuuttia
- Luonto ja maailma
Karri Silventoinen - dosentti, väestötieteen yliopistonlehtori - Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos

Ikääntymisen taustalla ei ole se, että elämme pitempään vaan se, että hankimme vähemmän lapsia. Väestön ikääntymistä ei voi pysäyttää, vaan sen seurauksiin on pakko sopeutua.

Väestön ikääntymisellä tarkoitetaan tavallisimmin yli 65-vuotiaiden osuuden kasvua maan väestössä. Kyseessä on ainutlaatuinen, globaali ilmiö maailman historiassa. Väestö ikääntyy käytännössä kaikissa teollisuusmaissa, ja vastaava kehitys on nähtävissä myös monissa kehitysmaissa.

Taustalla ovat hedelmällisyydessä jo vuosikymmeniä sitten tapahtuneet muutokset. Toisen maailmansodan jälkeen monissa maissa, kuten myös Suomessa, hedelmällisyys nousi ensin voimakkaasti ja palasi sen jälkeen takaisin entistä alemmalle tasolle. Syytä hedelmällisyyden äkilliseen nousuun ei tiedetä, mutta todennäköisesti kyseessä oli sodan päättymisen aiheuttama optimismi, joka sai monet ajoittamaan perheen perustamisen ja lastenhankinnan juuri 1940-luvun jälkipuoliskolle. Tällöin syntyivät niin sanotut suuret ikäluokat.

Suomessa väestö ikääntyy nopeammin kuin useimmissa muissa teollisuusmaissa

Väestön ikääntyminen johtuu siitä, että uudet, pienemmät ikäluokat eivät riitä korvaamaan nyt eläkkeelle siirtyviä suuria ikäluokkia. Tällöin vanhempien ikäluokkien suhteellinen osuus väestössä kasvaa.

Samaan aikaan kuolleisuus on alentunut kaikissa ikäluokissa. Kuolleisuuden aleneminen ei itsessään aiheuta väestön ikääntymistä, mutta jonkin verran vahvistaa sitä: elämme yhä vanhemmiksi. Ihmisten toimintakyky on kuitenkin parantunut, ja vanhenevat ikäluokat ovat entistä terveempiä. Tämä voi omalta osaltaan myös helpottaa väestön ikääntymisen yhteiskunnallisia vaikutuksia.

Väestön ikärakenteeseen on mahdollista vaikuttaa lisäämällä maahanmuuttoa. Yhdysvalloissa on tästä hyviä kokemuksia ja osittain juuri maahanmuutosta johtuen Yhdysvalloissa ikääntyminen ei ole yhtä suuri ongelma kuin monissa Euroopan maissa. Toisaalta on otettava huomioon, että Yhdysvaltojen mahdollisuus ulkomaisen työvoiman rekrytointiin on poikkeuksellinen. Korkeasti koulutettuja ja englantia jo osaavia muuttajia on tarjolla enemmän kuin Yhdysvallat on valmis ottamaan vastaan. Samaa tilannetta ei ole esimerkiksi Suomessa, jossa potentiaalisten maahanmuuttajien koulutustaso ei useinkaan vastaa työelämän tarpeita. Siksi maahanmuutto ei yksinään voi Suomessa ratkaista ongelmaa.

Vaikka väestön ikääntyminen koskettaakin kaikkia teollisuusmaita, sen nopeudessa on eroja maiden välillä. Suomessa väestö ikääntyy tällä hetkellä nopeammin kuin useimmissa muissa teollisuusmaissa. Vielä nopeampaa se on Japanissa, joka on maailman ikääntyneimpiä väestöjä. Japani toimiikin hyvänä esimerkkinä sekä ikääntymisen yhteiskunnallisista vaikutuksista että keinoista, joilla näihin haasteisiin on mahdollista vastata.

Japanissa ja Etelä-Koreassa eläkeikä on noin 70 vuotta. Tätä on ollut varmasti helpottamassa arvostava suhtautuminen vanhempien työntekijöiden kokemukseen ja työpanokseen. Vastaavaa asennemuutosta tarvittaisiin myös Suomessa, jotta ikääntyvän, mutta yhä terveemmän ja koulutetumman väestön työpanos hyödyttäisi yhteiskuntaa.

Seuraavan 20 vuoden aikana väestön ikääntyminen tulee olemaan yksi suomalaisen yhteiskunnan keskeisistä haasteista. Siihen vastaaminen edellyttää niin yhteiskunnallisia muutoksia kuin koko ajattelutavan muuttumista, jossa vanhemmatkin työntekijät nähdään arvokkaina työyhteisön jäseninä. Yhdistettynä eläkeiän nostoon tämä helpottaa väestön ikääntymisen vaikutuksia työvoiman saatavuuteen.

Monissa maissa kuten Japanissa ja Etelä-Koreassa tässä on onnistuttu hyvin, eikä ole mitään syytä uskoa, etteikö Suomessa kyettäisi samaan. Vastaavasti Itä-Aasian maissa on paljon opittavaa Suomesta ja Pohjoismaista siinä, kuinka naiset ovat aivan yhtä tärkeä osa työvoimaa kuin miehetkin. Väestön ikääntymisen tuoma haaste voikin antaa tervetulleen sysäyksen muuttaa yhteiskunnallisia asenteita.

 
 

Karri Silventoinen

dosentti, väestötieteen yliopistonlehtori - Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos
 

Kommentit (1 kpl)

  • Sirkka-Liisa Kaila - 03.07.2015 | 13:29 -

    Mitä on tarkoitus tehdä niille nuorille ja reippaille työttömille, kun vanhat ja väsyneet kituuttelevat töissä? Ja mitähän siitä myöhemmin seuraa, kun suuret joukot eivät ole tottuneet työntekoon ollenkaan.

     

    Samaa mieltä?

    37
    6

Uutistamo

Kirjaudu tai luo tunnus Uutistamoon
Twitter- tai Facebook-tunnuksillasi

Facebook Twitter

Uutistamo ei lähetä viestejä Facebookiin tai Twitteriin puolestasi.