Uhkapeleistä riippuvaisen arki pyörii rahan ympärillä

21.01.2016 - Lukuaika 3 minuuttia
- Keho, mieli ja sukupuoli Suomalainen yhteiskunta
Maria Heiskanen - VTM, väitöskirjatutkija - Helsingin yliopisto

Rahapelit ovat Suomelle suuri tulonlähde, ja rahapelikentällä on tapahtumassa muutoksia, kun RAY, Veikkaus ja Fintoto ovat yhdistymässä jättiyhtiöksi. Miten ylläpitää rahapelikulttuuria, mutta samalla ehkäistä liiallisen pelaamisen aiheuttamia ongelmia? Yksi vastaus on rahan kautta.

Suomalaiset ovat rahapelikulutuksen kärkikansaa. Edellä on vain neljä maata: Australia, Singapore, Yhdysvallat ja Uusi-Seelanti. Globaalit rahapelituotot olivat lähes 500 miljardia dollaria eli noin 460 miljardia euroa vuonna 2015. Suomen yhteiskunta saa vuosittain miltei miljardi euroa rahapelituotoista yhteiseen kassaan.

Kysyttäessä keväällä 2015, 80 prosenttia 15–74 -vuotiaista suomalaisista oli pelannut rahapelejä edellisen vuoden aikana. Ongelma pelaamisesta tulee, kun siihen menee liikaa rahaa tai aikaa ja tämä johtaa esimerkiksi talousvaikeuksiin, sosiaalisiin ongelmiin tai mielenterveyden ongelmiin. Tuoreen väestötutkimuksen mukaan 3,3 prosenttia 15–74 -vuotiaista suomalaisista kärsii rahapeliongelmasta.

Suomalainen rahapelikenttä on murroksessa. Nyt toimivia kolmea rahapeliyhtiötä, Veikkausta, RAY:ta ja Fintotoa, ollaan yhdistämässä yhdeksi rahapelijätiksi. Yhtenä syynä on, että etenkin verkkopelien mekanismit ovat lähentyneet toisiaan. Nykyinen pelityyppien välinen jako, eli veikkauspelit, kasinopelit, hevospelit, ei enää ehkäise yhtiöiden keskinäistä kilpailua.

Sisäasiainministeriön mukaan ”Uusi rahapeliyhtiö pystyisi kehittämään ongelmapelaajien avuksi nykyistä tehokkaampia työkaluja pelaamisen hallintaan”.

Jos uuden rahapeliyhtiön tuottotavoitteet eivät merkittävästi pienene, tavoitteena on pitää suomalaiset jatkossakin pelien ääressä ja Suomi rahapelikulutuksen kärkimaiden joukossa. Tässä kohtaa olisi erinomainen mahdollisuus pohtia sitä, miten ylläpitää satunnaiseen, arkiseen pelaamiseen perustuvaa rahapelikulttuuria ja samaan aikaan ehkäistä tehokkaammin ihmisten arkea heikentäviä rahapeliongelmia ja rahallisia häviöitä.

Tekemieni ongelmapelaajien haastattelujen mukaan rahapeliriippuvuuden myötä rahan roolit arjessa muuttuvat. Pääroolin ottaa peliraha, joka syrjäyttää rahan muut käyttötarkoitukset. Peleihin menneet rahat ovat pois muista menoista ja aiheuttavat puutteita.

Pelirahan ja puuttuvan rahan lisäksi kolmas rooli on potentiaalinen raha: pelaaja etsii jatkuvasti keinoja pelaamisen mahdollistamiseksi, mikä voi johtaa velkaantumiseen ja jopa rikoksiin.

Kansainvälisten tutkimusten mukaan pienituloiset käyttävät rahapelaamiseen suhteellisesti suurempia summia kuin suurempituloiset. Selitykseksi on tarjottu tarvetta alakulttuuriin tai yhteisöön kuulumisesta tai toiveita taloudellisen tilanteen paranemisesta. Suomessa on arvioitu, että työttömillä ja pitkäaikaisesti sairailla rahapeliongelma on muita yleisempi.

Omassa tutkimuksessani sosiaalijohtajat, jotka työskentelevät yhteiskunnan huono-osaisten parissa, näkivät liiallisen rahapelaamisen liittyvän voimakkaasti kasvavaan taloudelliseen eriarvoisuuteen ja kuluttamisen paineisiin: rahapelaaminen tarjoaa haaveita nopeasta rahasta. Pienempituloisten arjen taloudessa rahapelihäviöt saavat suuremman roolin kuin suurempituloisilla.

Rahapeliriippuvuutta on pyritty ymmärtämään persoonallisuuden, menneisyyden, tunteiden sääntelyn tai niiltä pakenemisen kautta. Vähemmälle huomiolle on jäänyt rahapeliongelmista kärsivän arjen talous. Rahapeliongelmien ehkäisemistä tulisikin lähestyä rahan eri roolien kautta. Pelien ominaisuudet, tarjonta ja pelaamisen hallinnan työkalut olisivat yksi osa ehkäisyä. Tämä kohdistuisi rahan kolmesta roolista pelirahaan ja tukisi pelaajaa noudattamaan omia rajojaan.

Toinen osa ongelmien ehkäisystä liittyisi puuttuvaan rahaan. Kiinnitettäisiin enemmän huomiota siihen, mistä pelattu raha on pois. Tässä etenkin yhteiskunnan huono-osaisten kanssa työskentelevät olisivat tärkeässä roolissa. Kolmantena kiinnitettäisiin huomiota potentiaaliseen rahaan, eli pohdittaisiin esimerkiksi tehokkaampia keinoja velkaantumisen ehkäisemiselle.

Rahapelaaminen on suurimmalle osalle pelaajista jännittävää huvia, ja rahapelituotoilla tuetaan yhteiskunnalle tärkeitä toimintoja. Järjestelmän oikeutuksen kannalta on kuitenkin tärkeää, että rahapelituotot kerätään tasaisesti ja oikeudenmukaisesti suurelta joukolta pelaajia. Rahapeli- ja velkakierteessä olevalle on laiha lohtu se, että pelikoneeseen tiputetut rahat ohjautuvat muiden auttamiseen.

 
 

Maria Heiskanen

VTM, väitöskirjatutkija - Helsingin yliopisto
 

Kommentit

Uutistamo

Kirjaudu tai luo tunnus Uutistamoon
Twitter- tai Facebook-tunnuksillasi

Facebook Twitter

Uutistamo ei lähetä viestejä Facebookiin tai Twitteriin puolestasi.