Tupakankatkuinen ammatillinen koulutus

20.08.2015 - Lukuaika 4 minuuttia
- Suomalainen yhteiskunta
Hanna Ollila - Asiantuntija, VTM - Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lakisääteisten tupakointikieltojen toimeenpano ei ole onnistunut ammattioppilaitoksissa yhtä hyvin kuin lukioissa. Osa ammattikoulujen opiskelijoista kertoo jopa polttavansa koulupäivän aikana, vaikkei muuten tupakoi.

Suomessa sekä aikuisten että nuorten tupakointi on vähentynyt merkittävästi ja asenteet tupakointia kohtaan muuttuneet kielteisemmiksi. Lakisääteisten kieltojen toimeenpano on sujunut hyvin ja tupakoitsijoistakin valtaosa on jälkikäteen tyytyväisiä muutoksiin. Yksi erikoisuus tuntuu kuitenkin säilyvän sitkeästi: ammatillisten oppilaitosten vaikeudet lakisääteisten tupakointikieltojen toimeenpanossa.

Päivittäinen tupakointi on ollut moninkertaisesti yleisempää ammattiin opiskelevien kuin lukiolaisten nuorten keskuudessa jo vuosikymmenien ajan. Vuonna 2013 ammattiin opiskelevista tupakoi päivittäin yhä 36 prosenttia, vaikka osuus pienentyikin aivan viime vuosina. Ero muihin toisen asteen opiskelijoihin on selvä: lukiolaisista päivittäin tupakoi enää alle kymmenesosa (8 prosenttia).

Päivittäinen tupakointi on moninkertaisesti yleisempää ammattiin opiskelevien kuin lukiolaisten keskuudessa.

Suomessa on ollut voimassa varsin kattava tupakkalaki vuodesta 1977. Alaikäisten, eli vuoteen 1994 asti alle 16-vuotiaiden, tupakointi kouluissa ja oppilaitoksissa on ollut kiellettyä jo ensimmäisestä lakiversiosta lähtien. Vuonna 2008 kuitenkin vain hieman yli kymmenesosa ammatillisista oppilaitoksista oli kieltänyt tupakoinnin lain mukaisesti. Lukioissa vastaava osuus oli 84 prosenttia. Osittainen, ikärajaperusteinen kielto ei selvästikään ollut toimiva.

Vuoden 2010 tupakkalakiuudistuksessa oppilaitosten tupakointikielto ulotettiin koskemaan myös täysi-ikäisiä opiskelijoita, henkilöstöä sekä vierailijoita – ketä tahansa koulun tai oppilaitoksen tiloissa tai alueella liikkuvaa henkilöä. Siirryttiin siis täyskieltoon.

Koulujen ja oppilaitosten tupakointikielloilla pyritään luonnollisesti ehkäisemään tupakoinnin aloittamista. Kiellot tavoittavat vuodesta toiseen kokonaisia ikäluokkia, mutta niiden vaikutuksista tiedetään yllättävän vähän. Laaja Cochrane-katsaus viime vuonna ei pystynyt sanomaan, onko koulujen tupakoinnin rajoittamiseen tähtäävistä käytännöistä hyötyä nuorten tupakoinnin vähentämiselle vai ei. Hyvälaatuiset seuranta-aineistot ovat yhä harvassa ja näyttöön perustuvien johtopäätösten teko vaikeaa.

Suomessa siirtymä osittaisesta kiellosta täyskieltoon vuonna 2010 tarjoaa otollisen tilanteen vaikutusten tutkimiselle. Kouluterveyskysely osoittikin, että vuoden 2010 muutoksen jälkeen opiskelijoiden ja henkilöstön tupakointi oppilaitoksen alueella väheni. Myös selvästi aiempaa harvempi toisen asteen opiskelijoista piti tupakointia sallittuna omassa oppilaitoksessa. Erityisen myönteisiä muutoksia näkyi nimenomaan ammatillisissa oppilaitoksissa.

Tarkentavissa, vielä julkaisemattomissa analyyseissa havaittiin, että erityisen myönteisiä muutoksia tapahtui juuri niissä ammatillisissa oppilaitoksissa, joissa tupakointia ei ollut aiemmin kielletty. Toisaalta myönteiset muutokset havaittiin välittömästi muutosta seuranneena lukukautena. Kun tilannetta seurattiin uudelleen vuonna 2013, monella mittarilla tarkasteltuna palattiinkin lähemmäs lähtötasoa.

Tulokset ovat erityisen mielenkiintoisia siinä mielessä, että vastaavantyyppistä sahausliikettä ei ole havaittu muiden lakisääteisen tupakointikieltojen toimeenpanossa Suomessa esimerkiksi työpaikoilla tai ravintoloissa. Lakimuutoksen myötä monessa ammatillisessa oppilaitoksessa otettiin selvästi ryhtiliike, mutta tilastojen perusteella se näyttää jääneen osittain lyhytkestoiseksi.

Nuorena omaksutut elintavat säilyvät hyvin todennäköisesti myös aikuisuuteen.

Mistä ongelmat toimeenpanossa sitten voivat johtua? Syytä on todennäköisesti etsittävä opiskeluyhteisön kulttuurista ja tupakoinnin sosiaalisesta paikasta. Ei ole tavatonta kuulla yhä ammatillisten oppilaitosten suunnalta, että eikö opiskelijoille voitaisi kuitenkin osoittaa jokin tupakkapaikka, etteivät he tupakoisi kadulla kaikkien nähden. Vanha ”poissa silmistä, poissa mielestä” -logiikka elää paikoitellen vahvana.

Henkilöstöllä harvoin on yhtenäistä linjaa tupakointiin puuttumiseen, ja yksittäiset aktiiviset henkilöstön jäsenet kuormittuvat. Tilannetta ei helpota se, että henkilöstön omaa tupakointia oppilaitoksen alueella esiintyy yhä: ammattiin opiskelevista lähes joka neljäs raportoi vielä vuonna 2013 nähneensä sitä joka päivä.

Tupakoinnin kulttuuri on ollut niin vahva, että opiskelijat ovat kertoneet tupakoivansa koulupäivän aikana, vaikka muuhun arkeen se ei kuulu. Opiskelijoiden terveyden edistämisen kannalta tilanne on siis ollut täysin päälaellaan.

Tupakoinnin vähentämiseksi onkin entistä tärkeämpää kiinnittää huomiota siihen, miten ammatillisten oppilaitosten arkiset käytännöt ja toimintakulttuuri tukevat opiskelijoiden terveyttä ja hyvinvointia. Johdonmukaisella toiminnalla ja viestinnällä savuton oppilaitos voidaan juurruttaa kahdessa tai kolmessa vuodessa, kun kaikki vuosikurssit ovat ehtineet aloittaa samoilla säännöillä ja samanlaisessa toimintakulttuurissa.

Pitkä savuinen historia ei tee muutoksesta helppoa, mutta se ei saa olla syy lyödä hanskoja tiskiin. Jos joka toinen vuosi yritetään ja seuraavana vuonna annetaan taas olla, tulosta ei synny, vaan tilanne junnaa paikallaan. Lopulta kukaan ei ole tyytyväinen.

Nuorena omaksutut elintavat säilyvät hyvin todennäköisesti myös aikuisuuteen siirryttäessä. Kun ammatillisen koulutuksen suosio on jo noussut lukiokoulutuksen rinnalle, on entistä tärkeämpää miettiä, millaiset avaimet oman terveytensä edistämiseen ammattiin opiskeleville tarjotaan.

Tupakointi on alkoholin ohella tärkein väestöryhmien välisten terveyserojen aiheuttaja. Jotta duunarit ja niin kutsuttu valkokaulusväki saadaan pysymään terveenä työelämässä yhtä pitkään, tupakoinnin on vähennyttävä jo ammattiin opiskelevien keskuudessa. Jos ammatilliset oppilaitokset saadaan todella tukemaan tupakoimattomuutta, sillä on merkitystä väestötasolla.

KORJATTU: Alkuperäisessä tekstissä luki virheellisesti, että ammatillisen koulutuksen suosio on jo ohittanut lukiokoulutuksen. Tosiasiassa ammatillisen koulutuksen suosio on noussut miltei lukiokoulutuksen rinnalle. Korjattu 24.9.2015.

 
 

Hanna Ollila

Asiantuntija, VTM - Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
 

Kommentit

Uutistamo

Kirjaudu tai luo tunnus Uutistamoon
Twitter- tai Facebook-tunnuksillasi

Facebook Twitter

Uutistamo ei lähetä viestejä Facebookiin tai Twitteriin puolestasi.