Tuhkarokon uusi tuleminen?

05.03.2015 - Lukuaika 4 minuuttia
- Keho, mieli ja sukupuoli
Tuomas Aivelo - Ekologian ja evoluutiobiologian tohtorikoulutettava - Helsingin yliopisto

Tuhkarokkoepidemiat ovat olleet pitkään aisoissa rokotteiden ansiosta. Viime aikoina epidemiat ovat kuitenkin nostaneet päätään myös länsimaissa: alkuvuodesta kohistiin Disneylandissa levinneestä mikkihiiri-tuhkarokosta ja nyt Berliiniä kuohuttaa taudin leviäminen. Tuhkarokosta luultavasti päästään kokonaan eroon lähitulevaisuudessa, mutta se on silti vielä vakavasti otettava uhka.

Tuhkarokko on vanhemmille sukupolville tuttu tauti. Se kuului lapsuuden sairauksiin sikotaudin, vihurirokon ja hinkuyskän kanssa. Se on kuitenkin ollut ihmiskunnan kiusana suhteellisen lyhyen ajan. Tuhkarokko on todennäköisesti lajiutunut vain noin tuhat vuotta sitten, kun se erosi karjarutosta omaksi viruslajikseen. Tuhkarokko on zoonoosi, eläimistä ihmiseen hypännyt tauti.

Alkuaikoina tuhkarokko aiheutti merkittäviä epidemioita, koska ihmisille ei ollut vielä muodostunut sille vastustuskykyä. Tuhkarokko on esimerkiksi yksi Amerikan alkuperäiskansoja tuhonneista taudeista. Vielä sata vuotta sitten tuhkarokko tappoi kahdesta neljään prosenttia tartunnan saaneista.

Tuhkarokon suhteellisen korkea kuolleisuus yhdistettynä tehokkaaseen leviämiseen tekee siitä yhden pahimmista tappajista: viimeisen 150 vuoden aikana arviolta 200 miljoonaa ihmistä on kuollut tuhkarokkotartuntaan.

Nykyään kohentuneen sairaanhoidon ja korkeamman elintason takia kuolleisuus tuhkarokkoon on muutaman promillen luokkaa. Tuhkarokkoa vastaan on toimiva rokotus, ja rokotuskattavuus on pysynyt korkeana, joten monesta maasta tuhkarokko on jo kadonnut. Maailmanlaajuisesti kuolleiden määrä laski vuoden 2000 lähes miljoonasta vuoden 2012 noin sataantuhanteen yksilöön.

Tuhkarokko on erittäin hyvä – ehkä jopa viruksista paras – leviämään ihmisestä toiseen. Rokote tuhkarokkoa vastaan tuli Suomessa yleiseen käyttöön vasta vuonna 1975 ja sitä ennen lähes jokainen joutui sairastamaan taudin.

Ebolaan tai influenssaan sairastunut tartuttaa keskimäärin yhden tai kaksi muuta. Vastaavasti tuhkarokkoon sairastunut tartuttaa keskimäärin kymmenestä jopa kahteenkymmeneen ihmistä. Ensinnäkin sairastunut voi tartuttaa virusta tietämättään: virus tarttuu jo muutama päivä ennen oireiden ilmaantumista. Toiseksi tuhkarokko lisääntyy hengitysteiden soluissa. Siksi se leviää tehokkaasti ihmisestä toiseen aivastusten mukana.

Taudin sairastamisen jälkeen sitä vastaan muodostuu elinikäinen vastustuskyky, joten tuhkarokko tuhoaa omat lisääntymismahdollisuutensa, kun taudille herkkiä yksilöitä ei enää ole. Tuhkarokon nopea eteneminen ja se, että se tarttuu vain ihmisiin tarkoittaa, että tuhkarokko ei säily hengissä alle 500 000 hengen populaatioissa. Suuremmissa populaatioissa uusia ihmisiä syntyy riittävästi, joten tauti pystyy kiertämään ikuisesti.

Korkean tarttuvuuden takia jopa 95 prosenttia ihmisistä tarvitsee rokottaa, jotta tauti ei leviä eteenpäin. Tätä pienemmilläkin kattavuuksilla rokotuksista on hyötyä. Mitä vähemmän taudille alttiita ihmisiä on, sitä harvinaisemmiksi epidemiat muuttuvat. Tämä tarkoittaa puolestaan sitä, että lasten todennäköisyys saada tauti on pienempi syntymän jälkeen ja he ehtivät keskimäärin elää pidempään ennen ensimmäistä tartuntaa. Tällöin tauti ei ole niin vaarallinen.

Korkeakaan rokotuskattavuus ei auta, jos rokottamattomat ihmiset elävät läheisessä kontaktissa toistensa kanssa. Tuhkarokkoepidemiat ovat paljastaneet, että länsimaissakin löytyy yhteisöjä, jotka eivät ole ottaneet rokotteita. Tällaisia yhteisöjä löytyy esimerkiksi amishien, turvapaikanhakijoiden ja steinerkoululaisten joukosta.

Yhtä syytä rokottamattomuuteen ei löydy. Rokottamattomilla yhteisöillä on hyvin vähän yhteistä keskenään. Ne ovat niin pieniä, ettei tuhkarokko pysy elossa näissä yhteisöissä, mutta jos tauti tulee ulkopuolelta, se voi nopeasti tartuttaa rokottamattomat. Näin kävi esimerkiksi Ohiossa, kun Filippiineillä käynyt lähetystyöntekijä toi taudin amish-yhteisöön.

Tällä hetkellä käydään keskustelua siitä pitäisikö tuhkarokkorokotus olla pakollinen. Joissain maissa se jo käytännössä on: esimerkiksi Yhdysvalloissa monissa kouluissa vaaditaan todistus rokotteesta ennen kuin lapset pääsevät kouluun. Se näyttää toimivan. Tuhkarokkotapaukset keskittyvät alueille, joissa poikkeuslupia myönnetään helpommin.

Toisaalta pakollisissa terveydenhoitotoimissa on haittapuolensa. Ne voivat lisätä vastustusta terveydenhoidon kampanjoita vastaan ja vähentää luottamusta lääkäreihin.

Valistuskampanjoita pidetään pakottamisen vaihtoehtona. Niidenkin teho on vaillinainen: tutkimusten mukaan rokotuskampanjat, jotka pyrkivät kumoamaan harha-ajatuksia rokotteista, voivat itse asiassa lisätä näitä myyttejä. Jos esimerkiksi mainitaan, että tuhkarokkorokotus ei aiheuta autismia, osa ihmisistä tämän jälkeen ajattelee, että autismin riski on olemassa rokottaessa.

Tuhkarokon heikkoutena on viruksen riippuvuus ihmisistä. Voimaannuttavana esimerkkinä voidaan pitää karjaruttoa. Tuhkarokon tapaan karjarutto tartutti vain tiettyjä eläimiä, joten tautia vastaan taisteltiin rokotuksin. Se onnistuttiin hävittämään sukupuuttoon. Järjestelmälliset rokotukset koituivat karjaruton ja epäilemättä koituvat myös lopulta tuhkarokon kohtaloksi. Tärkeää on, että köyhät alueet Aasiassa ja Afrikassa saadaan rokotteiden piiriin, jotta taudin leviäminen pystytään lopettamaan.

Niin kauan kuin tuhkarokkoa esiintyy jossain päin maailmaa, se pystyy helposti liikkumaan matkailijoiden mukana. Ennen tuhkarokon sukupuuttoa vain rokotus voi suojata siltä.

Kaiken takana on loinen -blogi Tiede-lehden sivuilla.

 
 
Silvija Budaviciute

Tuomas Aivelo

Ekologian ja evoluutiobiologian tohtorikoulutettava - Helsingin yliopisto - @aivelo
 

Kommentit (1 kpl)

  • Mirva - 07.03.2015 | 09:57 -

    Minut on rokotettu lapsena mutta niin vain sairasti tuhkarokon ankarana murrosiässä. En tuntenut ketään sairastunutta enkä ollut käynyt matkoilla. Kukaan ei tiettävästi sairastunut jälkeeni. Verikokeista selvitettiin. Jalat oli kuin ruumiilla. Kesti kolmisen viikkoa. Kova tauti. Rokote ei toiminut eikä lieventänyt.

     

    Samaa mieltä?

    1
    0

Uutistamo

Kirjaudu tai luo tunnus Uutistamoon
Twitter- tai Facebook-tunnuksillasi

Facebook Twitter

Uutistamo ei lähetä viestejä Facebookiin tai Twitteriin puolestasi.