Sotshi – imagon kiillotusta ja pintapuolista boikotointia

31.01.2014 - Lukuaika 3 minuuttia
- Kulttuuri ja viihde Maailmanpolitiikka
Pia Koivunen - Tutkijatohtori - Tutkijakollegium, Tampereen yliopisto

Helmikuun alussa käynnistyvät Sotshin talvikisat tuovat olympialaiset toista kertaa Venäjän maaperälle. Edellisellä kerralla kisat urheiltiin silloisen Neuvostoliiton pääkaupungissa Moskovassa kesällä 1980. Moskovan ja Sotshin kisoilla on monia yhdistäviä tekijöitä, mutta yksi lienee ylitse muiden: olympialaisten boikotointi.

Moskovan olympialaiset järjestettiin niin sanotun toisen kylmän sodan aikana, jolloin supervaltojen välit viilenivät nopeasti pitkän rauhanomaisen rinnakkaiselon jälkeen. Neuvostoliiton hyökkäys Afganistaniin loppuvuodesta 1979 sai Yhdysvallat ja osan länsimaista vetäytymään kesän 1980 kisoista. Olympiaboikottiin osallistui lopulta yhteensä 65 maata. Länsimaista muun muassa Iso-Britannian, Ranskan ja Italian urheilijat osallistuivat kisoihin hallitustensa boikottitoiveiden takia ilman valtiollisia tunnuksia. Suomi ja Ruotsi olivat mukana virallisilla valtion tukemilla joukkueilla.

Moskovan olympialaisten boikotointi kytkeytyi vahvasti kylmän sodan blokkipolitiikkaan ja sosialistisen järjestelmän vastustamiseen. Sotshin kisojen kritisointi taas nojaa ihmisoikeuskysymyksiin ja arvoihin. Monet länsimaiset kulttuurivaikuttajat ja poliitikot ovat kavahtaneet Putinin hallinnon säätämää lakia, joka kieltää homopropagandan levittämisen lapsille ja nuorille.

Muitakin syitä boikotille olisi. Ylen hiljattain esittämä saksalaisdokumentti Putinin olympialaiset (2013) ja lukuisat lehtijutut sitä ennen ovat piirtäneet lohduttoman kuvan paikallisten inhimillisistä kärsimyksistä kansainvälisen megatapahtuman vuoksi. Sotshilaisten maita on pakkolunastettu ilman kunnollista kompensaatiota, kisapaikkoja rakentaneet vierastyöläiset ovat joutuneet työskentelemään alipalkatuissa ja riskialttiissa oloissa ja kisoista kriittisesti kirjoittavia toimittajia on uhkailtu. Virkamieskorruption myötä talvikisojen hinta on villeimpien arvioiden mukaan nousemassa jopa 40 miljardiin dollariin.

Sotshissa ei kuitenkaan nähdä yhtä massiivista joukkueiden boikottia kuin Moskovan kisojen yhteydessä vuonna 1980. Vaikka muutama valtionpäämies, Yhdysvaltain Barack Obama mukaan lukien, on jo ilmoittanut jäävänsä pois kisoista, yksikään joukkue ei ole toistaiseksi vetäytymässä kisoista.

Perimmäinen syy lienee se, että Venäjän suhde länteen on muuttunut kylmän sodan päättymisen jälkeen. Venäjä ei enää ole samalla tavalla ”vihollinen” kuin kylmän sodan aikana, vaan se on tullut osaksi maailmantaloutta, -politiikkaa ja -kulttuuria. Venäjä on yksi G8-maista, se on Maailman kauppajärjestö WTO:n jäsen ja se on ollut kylmän sodan jälkeen näyttävästi mukana Euroviisuissa.

On myös huomionarvoista, ettei suhde homoseksuaalisuuteen ja ihmisoikeusloukkauksiin ole lännessäkään niin yksiselitteinen, että valtiot jättäisivät sen vuoksi osallistumatta olympiahuumaan. Boikotoinnilla ei ehkä nähdä kyllin suurta painoarvoa, eivätkä homojen oikeudet herätä niin paljon tunteita kuin kommunismin vastustaminen aikoinaan.

Lopuksi on aiheellista kysyä, onko Sotshin boikotille edes tarvetta. Venäjä tuntuu jo pilanneen mahdollisuutensa ja tulee tuskin saavuttamaan kisoilla niin suurta imagovoittoa kuin se alun perin tavoitteli. Putinin yllättävä armahdusbuumi, Pussy Riotin jäsenten, Green Peace -aktivistien ja ex-oligarkki Mihail Hodorkovskin vapauttaminen, tapahtui niin lähellä kisoja, että se näyttää päälle liimatulta pr-tempulta.

Kylmän sodan aikaisiin Moskovan kisoihin verrattuna sekä Putinin masinoimat imagotemput että länsimaiden boikotti vaikuttavat pinnallisilta toimilta, jotka eivät lopulta johda pysyvään muutokseen. Nähtäväksi jää, muuttuvatko muiden maiden suhteet ja suhtautuminen Venäjään kisojen myötä vai palaako kaikki taas ennalleen, kun olympiatuli Sotshissa sammuu.

 
 

Pia Koivunen

Tutkijatohtori - Tutkijakollegium, Tampereen yliopisto
 

Kommentit

Uutistamo

Kirjaudu tai luo tunnus Uutistamoon
Twitter- tai Facebook-tunnuksillasi

Facebook Twitter

Uutistamo ei lähetä viestejä Facebookiin tai Twitteriin puolestasi.