Populaarikulttuuri muokkaa käsityksiämme menneisyydestä

12.12.2014 - Lukuaika 4 minuuttia
- Kulttuuri ja viihde
Kimi Kärki - Historian, taiteen ja kulttuurien tutkimuksen laitos, Turun yliopisto

Elämme teknologisessa murroksessa, jossa meitä ympäröivä viihdekulttuuri muuttuu kaiken aikaa vaikuttavammaksi. Tämä murros ei ole ongelmaton eikä historiaton. Populaarikulttuuri ammentaa monin tavoin menneisyydestä ja muokkaa samalla meidän käsityksiämme siitä. Menneisyys on osin muuttunut kulutushyödykkeeksi. Esimerkiksi Pink Floydin, The Rolling Stonesin ja U2:n edustamassa areenarockissa nämä kehityskulut tiivistyvät.

Viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana audiovisuaalisessa viihdekulttuurissa on tapahtunut valtava muutos. Uudenlainen teknologia on mahdollistanut maailmanlaajuisen nopean tiedonsiirron ja viihdekulttuurin. Mediasisällöt ovat tavoitettavissa muutamalla näppäimen painalluksella ja aistikokemuksia voidaan vahvistaa digitaalisilla apuvälineillä.
Osana tätä muutosta myös areenakonserttien esittämiskäytännöt ovat kokeneet merkittävän murroksen. Areenakonsertit ovat läpi historiansa olleet viihdekulttuurin muutosten testiareenoita sekä teknologisessa että teatraalisessa mielessä.

Konserttikiertueet musiikkiteollisuuden keskiöön

1980-luvulle asti konserttikiertueiden avulla markkinoitiin levyjä, mutta tilanne on digitaalisen musiikinjakelun myötä kääntynyt päälaelleen: uusia levyjä tehdään, jotta voidaan lähteä tuottoisille kiertueille.

Väitöstutkimukseni kertoo siitä muutoksesta, joka alkoi 1960-luvun loppupuolen teknologisista aistiharhakokeiluista ja kasvoi 1970-luvulla kunnianhimoiseksi areenoilla esitetyksi rockteatteriksi, tunnetuimpana esimerkkinä Pink Floydin The Wall (1980–1981).

Oikeastaan vasta 1990-luvulla digitaalinen teknologia mahdollisti saumattomasti toimivat audiovisuaaliset mielikuvitusmaailmat, joissa voitiin leikitellä esimerkiksi kulutuskulttuurikritiikillä U2:n Popmart -kiertueen tapaan (1997–1998). Tuolloin areenalle oli rakennettu maailman suurin LED-teknologialla toimiva televisio.

Areenakonserttien suuruudenhullu viihde on tähän mennessä huipentunut Helsingissäkin kesällä 2010 nähtyyn U2-yhtyeen 360-kiertueeseen. Silloin Olympiastadionin keskelle rakennettiin ympyränmuotoisen lavan yllä valoa ja kuvia säteillyt valtava ”avaruushämähäkki”.

Spektaakkelit yhdistävät historian ja huipputeknologian

Viimeisen 50 vuoden aikana tapahtuneet kaupalliset, teknologiset ja poliittiset muutokset ovat mahdollistaneet tähteyden maailmanlaajuisen leviämisen. Tämän muutoksen seurauksena lähes kenestä tahansa voi tulla tähti ja lähes mistä tahansa kulttuuri-ilmiöstä voi tulla populaaria. Tositelevisiokulttuuri on jo Suomessakin avannut konserttiareenat laulukilpailujen, kuten Idolsin ja Voice of Finlandin voittajille, mutta myös sosiaalisen median kautta nousee jonkin verran uusia tähtiä.

Mutta miksi vain harvat tähdet ja yhtyeet esiintyvät täysille areenoille? Areenakonsertit ovat tähteysilmiön huipentumia, globaalin viihdekulttuurin äärimmäisiä muotoja. Nykyiset areenoilla tapahtuvat mediaspektaakkelit ovat monimutkaista audiovisuaalista musiikkiteatteria, jossa kaikkien esityksen elementtien tulee olla mahdollisimman suuria ja taitavasti rytmitettyjä.

Areenarock-konserteissa aistikokemuksilla on erilaiset keskinäiset suhteet ja suuri osa tapahtumista on itse asiassa ennalta rakennettu ja nauhoitettu. Lavasuunnittelu yhdistää esiintyjän teatraaliset eleet ja esiintymisen laajempaan etukäteen mietittyyn temaattiseen ja teknologiseen kokonaisuuteen.

Useamman sukupolven suosiota saaneet tähdet pelaavat nostalgialla ja historialla. Esimerkiksi Pink Floyd esiintyi ”aaveille” Pompeijissa 1971 ja The Rolling Stones ”palasi pikkulavoille” areenan keskelle vievää metallisiltaa pitkin Bridges To Babylon -kiertueella (1997–1998). Pompeijin konsertista tehdyn elokuvan kuvakerronta seikkaili taitavasti Vesuviuksen purkauksessa peittyneen kaupungin raunioilla ja seinämaalauksilla. Syntyi vaikutelma Pink Floydin musiikin suhteesta antiikin katastrofiin.

The Rolling Stones taas alleviivasi alkuaikojaan Lontoon klubeilla esiintymällä stadionin keskellä olevalla pikkulavalla. ”It’s Only Rock’n’Roll (But I Like It)” -kappaleen avulla alleviivattiin paluuta perusasioihin. Muuten dekadentin ja historiallisen luksus-kuvaston täyttämän valtavan päälavan rinnalla tämä ele näyttäytyy lähes banaalina kaipuuna nuoruuteen. Toisaalta samalla pelattiin taitavasti erityisesti suurten ikäluokkien nostalgialla.

Historialla leikkimisen ja huipputeknologian yhdistäminen saattaa ensin tuntua ristiriitaiselta, mutta se on itse asiassa laajemminkin tyypillistä nykyiselle populaarikulttuurille. Esimerkiksi tv-sarjoissa, tietokonepeleissä ja elokuvissa tarinankerronta on jatkuvasti uuden etsimisen ja tutun turvallisen välistä heiluriliikettä.

Menneisyys on kulutushyödyke

Populaarikulttuurin merkittävyys syntyy osaltaan sen historiakulttuuria ja kulttuurista muistia muokkaavasta vaikutuksesta. Populaarikulttuuri kurkottaa menneisyyteen niin monin tavoin, että se itsessään muokkaa aktiivisesti käsitystämme historiasta.

Kulttuuriteollisuuden toimijat hyödyntävät historiakäsitystämme ja suhdettamme menneeseen. Kiinnostuksemme historiaa ja sen ilmiöitä kohtaan kasvaa kaiken aikaa samalla, kun ympäröimme itsemme laitteilla jotka 1960-luvun ihmisille olisivat olleet täysin taianomaisia.

Retroilu ja nostalgialla ratsastaminen ovat keskeinen tapa myydä populaarimusiikkia, elokuvia ja myös areenaspektaakkeleita yhä uusina historiaansa ja laajemmin menneisyyttä koskevia mielikuvia hyödyntävinä variaatioina. Siten menneisyydestä tulee kulutushyödyke – me omistamme menneisyytemme näiden tuotteiden kautta ja otamme sitä haltuun erilaisten mediavälineiden avulla.

Kirjoittajan lauantaina 13.12.2014 tarkastettava väitöstutkimus tarkastelee areenarockin historiaa viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana kuvaten sen avulla laajempaa viihdekulttuurin muutosta. Väitös kuuluu kulttuurihistorian alaan. Väitöskirjan koosteosa on julkaistu sähköisenä, sen voi ilmaiseksi ladata itselleen Doria-palvelimelta.

 
 

Kimi Kärki

- Historian, taiteen ja kulttuurien tutkimuksen laitos, Turun yliopisto
 

Kommentit

Uutistamo

Kirjaudu tai luo tunnus Uutistamoon
Twitter- tai Facebook-tunnuksillasi

Facebook Twitter

Uutistamo ei lähetä viestejä Facebookiin tai Twitteriin puolestasi.