Nestemäisen kaupungin olemus on liukuva
Kaupungin identiteetti nojaa paljon muuhunkin kuin sijaintiin ja historiaan. Mutta kuka määrää, millaiseksi se muodostuu?
Onko terrorismi todella yleistynyt aikanamme?
Uhkapuheen ja uutisoinnin perusteella terrorismi vaikuttaa olevan yleisempää, tuhoisampaa ja vaikeammin ennakoitavaa kuin koskaan. Tilastot kuitenkin osoittavat, ettei se pidä paikkaansa – maailmanlaajuisesti katsottuna Eurooppa ei ole se paikka, joka kärsii väkivaltaisista iskuista eniten.
Koulutuksen yhdenvertaisuus ei toteudu Suomessa
Maahanmuuttajataustaiset nuoret jäävät usein koulutuksessaan jälkeen valtaväestön nuorista. Niinpä on tärkeää tunnistaa kohtia, joissa koulutuspolku muuttuu eriarvoistavaksi – ja lopulta katkeaa osalta nuorista.
Mistä tuut, minne meet — kotikuntani mun?
Jokainen suomalainen asuu jossakin kunnassa. Lainsäädäntömme mukaan kunnan jäsenyys, kuntalaisuus, on pakollista. Kuntalaisilla on oikeuksia ja velvollisuuksia asuinkuntaansa kohtaan, ja kunnilla on velvollisuuksia ja vastuita asukkaitaan kohtaan. Mutta onko kunnalla ja kuntalaisilla muita siteitä? Mikä voisi olla kunnan kulttuurinen merkitys? Muuttuuko merkitys kuntaliitoksen myötä?
Trump ja brexit luovat haasteita rahapolitiikalle
Donald Trumpin voitto Yhdysvaltain presidentinvaaleissa ja Ison-Britannian kansanäänestyksen tulos EU-eron puolesta olivat odottamattomia tapahtumia, joita gallup-kyselyt ja markkinaennusteet eivät onnistuneet ennakoimaan. Päätöksillä voi olla kauaskantoisia seurauksia rahapolitiikalle Atlantin molemmin puolin.
Töissä johtaja, kotona sivullinen
Vaikka osa miesjohtajista kyseenalaistaa perinteisen näkemyksen töistä ja kodista jyrkästi erillisinä alueina, valtaosa heistä keskittyy yhä edelleen pääosin työhön – ja jättää vastuun kodista puolisolle.
Mannerheim-kultti kertoo meistä paljon
Mannerheimia käsitteleville kirjoille, näytelmille, elokuvasuunnitelmille ja muille kulttuurituotteille ei näy loppua. Mutta kertovatko Marski-kultin eri puolet lopulta enemmän suomalaisista kuin Mannerheimistä itsestään?
Naisurheilu tarvitsee Serena Williamsin kaltaisia mediaesikuvia
Naisten urheilun uutisointi keskittyy suorituksista raportoimisen sijaan yhä liian usein asioihin, jotka eivät liity urheiluun itseensä. Siksi tarvitsemme Serena Williamsin kaltaisia huippu-urheilijoita, jotka taistelevat naisurheilun arvostuksen puolesta.
Vallankumous ja demokratia Istanbulin aukioilla
Turkin heinäkuisen vallankaappausyrityksen räjähdettyä käyntiin täytenä yllätyksenä koko maailmalle, odotukset kääntyivät nopeasti presidentti Recep Tayyip Erdoğanin ensimmäiseen reaktioon. Hieman keskiyön jälkeen, vain kaksi tuntia kapinallisten hävittäjien lentoonlähdöstä, Erdoğan esiintyi CNN Türk -kanavalla toimittajan pitelemän iPhonen ruudulta ja kertoi ohjeensa kannattajilleen. Viestin tärkein sanoma oli yksinkertainen: “Ei ole korkeampaa valtaa kuin kansan valta. Menkää näyttämään tahtonne aukioille ja lentokentille!”
