• Investointisuoja loukkaa demokratiaa

    23.10.2014 - Lukuaika 5 minuuttia
    - Maailmanpolitiikka Suomalainen yhteiskunta

    Euroopan unioni ja Yhdysvallat neuvottelevat parhaillaan vapaakauppasopimusta (TTIP, Transatlantic Trade and Investment Partnership), jonka keskeinen osa on ulkomaisille sijoittajille annettava investointisuoja. Yritykset voivat vaatia korvauksia, jos kohdemaa muuttaa lainsäädäntöään niiden kannalta epäedulliseen suuntaan. Kiistat ratkaistaan välimiesmenettelyssä, joka ohittaa kansallisen oikeusjärjestyksen ja uhkaa demokraattisen oikeusvaltion periaatteita.

    Martti Koskenniemi - Akatemiaprofessori - Helsingin yliopisto
  • Bilettäminen on sosiaalisuuden janoa

    14.10.2014 - Lukuaika 4 minuuttia
    - Kulttuuri ja viihde

    Biletystä pidetään usein yhteiskunnalle ja politiikalle tarpeettomana sivuseikkana. Tosiasiassa se on tärkeä sosiaalinen rituaali. Se kuvaa ilmaisuvoimaisesti, millaisia sosiaalisia tapoja ja ihanteita nuoret suomalaisaikuiset elämäänsä haluavat. Yöstä ei haeta pelkkää juopumusta tai seksisuhteita, vaan ihmiset etsivät yhteisöjä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta, joita päiväelämä yksilökeskeisine instituutioineen ei pysty tarjoamaan.

    Antti Maunu - VTM (väit.) - Sosiaalitieteiden laitos, Helsingin yliopisto
  • Ravitsemussuosituksia kritisoidaan hatarin perustein

    02.10.2014 - Lukuaika 4 minuuttia
    - Keho, mieli ja sukupuoli

    ”Kuuntelen kehoani ja päättelen itse, mikä ruoka minulle sopii. En viitsi seurata ravitsemussuosituksia, koska ne uudistuvat aivan liian hitaasti.” Näin viestitettiin minulle Twitterin kautta viime keväänä. Ravitsemussuosituksia kritisoidaan usein liian hitaasta uusiutumisesta tai siitä, etteivät ne reagoi viimeisimpiin tutkimustuloksiin. Lisäksi on moitittu sitä, etteivät suositukset huomioi yksilöllisiä eroja.

    Mikael Fogelholm - Ravitsemustieteen professori - Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos, Helsingin yliopisto
  • Väkivalta on rikos lapsen kehitystä vastaan

    21.09.2014 - Lukuaika 5 minuuttia
    - Keho, mieli ja sukupuoli

    ”Lapsi on terve kun se leikkii”, tietää vanha kansanviisaus. Se sisältää havainnon keskeisestä, lapsen normaaliin kehitykseen kuuluvasta tavoitteesta eli kehitystehtävästä. Leikkiessään lapsi hankkii tarpeellisia tietoja ja taitoja tulevaisuutta varten. Leikki on myös lapsen työtä, kuten sanotaan, ja se vaatii paljon psyykkisiä voimavaroja. Kehitystehtäviin täytyy keskittyä, ja niihin on oltava aikaa ja voimia. Kun lapsen mielen täyttää kokonaisvaltainen huoli, hätäännys, pelko ja varuillaan olo, ei tilaa riitä enää leikkiin. Kun aikuinen lyö lasta, joko sanoin tai nyrkein, hän asettaa lapsen kehityksen tielle suuria esteitä. Joskus niiden yli kiipeämistä joutuu jatkamaan koko elämänsä, mutta aina on myös selviytyjiä.

    Kirsi Peltonen - Tutkijatohtori PsT - Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto
  • Sukupuoli ei saa rajoittaa lapsen valintoja

    11.09.2014 - Lukuaika 3 minuuttia
    - Keho, mieli ja sukupuoli

    Sukupuolesta ja kasvatuksesta puhuminen herättää usein kiivaita mielipiteitä: Eivätkö pojat saa olla poikia tai kasvatetaanko pojista tyttöjä? Eivätkö tytöt saa enää pukeutua prinsessamekkoihin? Kysymykset hämmentävät ja jopa suututtavat. Keskustelu sukupuolen ja kasvatuksen yhteydestä johtaa usein vastakkaisasetteluun ja luokitteluun, jolloin tytöistä ja pojista puhutaan yleistämällä ja heidän toimintansa rajataan vakiintuneiden sukupuolikäsitysten mukaan. Yleistäminen tuo mukanaan ongelmia, sillä se häivyttää yksilöiden välisiä eroja kategorisoimalla lapsia yksioikoisesti vain biologisen sukupuolen perusteella.

    Outi Ylitapio-Mäntylä - Yliopistonlehtori KT - Kasvatustieteiden tiedekunta, Lapin yliopisto
  • Suomi Nato-jäseneksi – mutta miksi?

    10.08.2014 - Lukuaika 4 minuuttia
    - Maailmanpolitiikka

    Ukrainan kriisi huolestuttaa valtaosaa kansalaisista, ja ratkaisuja muuttuneeseen turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen haetaan esimerkiksi Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä. Osa poliitikoista ja kansalaisista perehtyy monipuolisesti tähän tärkeään teemaan, mutta osa pitäytyy pääosin tunnepohjaisissa näkemyksissä. Valitettavan usein keskustelusta sivuun jäävät yksinkertaisimmat kysymykset vastauksineen: Miksi Suomen tulisi liittyä Naton jäseneksi – tai miksi ei?

    Juha Mäkinen - Professori - Maanpuolustuskorkeakoulu
  • Brasilian MM-turnauksessa karnevaali hiljensi kritiikin

    20.07.2014 - Lukuaika 3 minuuttia
    - Maailmanpolitiikka

    Maailmanluokan megatapahtumat kuten miesten jalkapallon MM-kisat saavat valtavasti mediahuomiota, joka saattaa kuitenkin jäädä monella tapaa vaillinaiseksi. Vaikka ”hyvät bileet” ja unohtumattomat pelitilanteet muodostavat kiistämättä keskeisen osan kisojen jälkeensä jättämästä perinnöstä, ne eivät ole koko kuva. FIFAn kontrolloimien keskeisten tapahtumapaikkojen ulkopuolisilta soraääniltä ei voida eikä niiltä pidä välttyä.

    Sami Kolamo - Tutkija - Viestinnän, median ja teatterin yksikkö, Tampereen yliopisto
  • EKP elvyttää taloutta negatiivisella korolla

    03.07.2014 - Lukuaika 6 minuuttia
    - Maailmanpolitiikka Suomalainen yhteiskunta

    Eurooppalaisilla pankeilla on keskuspankissa liki 90 miljardia euroa rahaa, joka voisi yhtä hyvin olla markkinoilla kierrossa. Euroopan keskuspankki haluaa rahat liikkeelle – vaikka niinkin poikkeuksellisella toimella kuin negatiivisella korolla. EKP on kuitenkin jo käyttänyt lähes kaikki keinonsa, mutta näyttää siltä, että kyse ei olekaan enää vain heikosta suhdanteesta, joka on käännettävissä rahapoliittisella elvytyksellä, vaan syvemmistä rakenteellisista ongelmista.

    Aino Silvo - Väitöskirjatutkija, taloustiede - Helsingin yliopisto
  • Ratkaiseeko itsenäisyysäänestys Skotlannin identiteettikriisin?

    04.06.2014 - Lukuaika 5 minuuttia
    - Maailmanpolitiikka

    Skotlantilaiset äänestävät syksyllä 2014 haluavatko he itsenäisen valtion vai pysyvätkö he edelleen osana Isoa-Britanniaa. Itsenäistyminen muuttaisi Euroopan vakiintuneita rajoja. Toisaalta Skotlannin itsenäistymisaikeilla on pitkä historia. Unionisteja ja itsenäisyyden kannattajia löytyy Skotlannin poliittisen kentän sekä vasemmalta että oikealta puolelta. Skotlannissa opiskellut ja työskennellyt akatemiatutkija Andrew G. Newby pohtii asetelmia kansanäänestyksen alla.

    Andrew G. Newby - Euroopan alueiden ja kulttuurien tutkimuksen dosentti - Helsingin yliopisto

Uutistamo

Kirjaudu tai luo tunnus Uutistamoon
Twitter- tai Facebook-tunnuksillasi

Facebook Twitter

Uutistamo ei lähetä viestejä Facebookiin tai Twitteriin puolestasi.