• Yksin asuvia ei tarvitse surkutella

    08.01.2015 - Lukuaika 2 minuuttia
    - Suomalainen yhteiskunta

    Suomessa on yli miljoona yksin asuvaa. THL:n uuden raportin mukaan heillä menee useilla mittareilla keskimäärin huonommin kuin muilla. Se ei kuitenkaan tarkoita, että yksin asuminen olisi merkki huono-osaisuudesta, kirjoittaa yksi raportin tekijöistä, erikoistutkija Timo Kauppinen.

    Timo Kauppinen - Erikoistutkija - Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
  • Vammaispolitiikka korostaa oikeutta työhön

    19.12.2014 - Lukuaika 4 minuuttia
    - Suomalainen yhteiskunta

    Vammaisuutta on totuttu pitämään perusteena vapauttaa ihminen työnteon velvollisuudesta ja oikeuttaa hänet yhteiskunnan monipuoliseen tukeen. Nykyinen vammaispolitiikka ajaa linjaa, jonka mukaan vammaisilla tulee olla riittävin tukitoimin yhtäläinen oikeus työntekoon kuin muillakin kansalaisilla. Eläkelainsäädännön ja kuntoutusjärjestelmien periaatteiden välillä on selkeä ristiriita, joka vaikeuttaa vammaisten työllistymistä.

    Heli Leppälä - VTT, postdoc -tutkija, poliittinen historia, Turun yliopisto
  • Populaarikulttuuri muokkaa käsityksiämme menneisyydestä

    12.12.2014 - Lukuaika 4 minuuttia
    - Kulttuuri ja viihde

    Elämme teknologisessa murroksessa, jossa meitä ympäröivä viihdekulttuuri muuttuu kaiken aikaa vaikuttavammaksi. Tämä murros ei ole ongelmaton eikä historiaton. Populaarikulttuuri ammentaa monin tavoin menneisyydestä ja muokkaa samalla meidän käsityksiämme siitä. Menneisyys on osin muuttunut kulutushyödykkeeksi. Esimerkiksi Pink Floydin, The Rolling Stonesin ja U2:n edustamassa areenarockissa nämä kehityskulut tiivistyvät.

    Kimi Kärki - Historian, taiteen ja kulttuurien tutkimuksen laitos, Turun yliopisto
  • Itsekriminointisuoja ei päde puhalluskokeessa

    03.12.2014 - Lukuaika 4 minuuttia
    - Suomalainen yhteiskunta

    Oikeusvaltion eräs perusperiaate on, että ketään ei voida velvoittaa myötävaikuttamaan oman syyllisyytensä selvittämiseen. Tavoitteena on turvata todistelun luotettavuus, ja huolehtia rikosoikeudenkäynnin kohteeksi joutuvan oikeusturvasta. Periaate tunnetaan nimellä itsekriminointisuoja, mutta sen sisältö on tulkinnanvarainen. Esimerkkinä tästä on tuore korkeimman oikeuden (KKO) ratkaisu, joka koski parkkipaikalla toisen autoa kolaroineen henkilön ilmoitusvelvollisuutta. Erityisesti julkisuudessa on käyty keskustelua siitä, voiko ajoneuvon kuljettaja itsekriminointisuojaan vedoten kieltäytyä poliisin suorittamasta puhalluskokeesta.

    Jussi Tapani - Rikosoikeuden professori - Turun yliopisto
  • Keskustelu sosiaalityöstä kaipaa moniäänisyyttä

    27.11.2014 - Lukuaika 2 minuuttia
    - Suomalainen yhteiskunta

    Tiedotusvälineissä ja sosiaalisessa mediassa käydään säännöllisesti keskustelua sosiaalietuuksista ja yhteiskunnan tuella elämisestä. Syksyn aikana otsikoissa ovat olleet syytökset sosiaalitoimen avokätisyydestä. Tiettyjä ihmisryhmiä soimataan moraaliltaan kyseenalaisiksi järjestelmän väärinkäyttäjiksi. Merkillepantavaa on se, että julkisuudessa ei yleensä kuulla syytettyjen ääntä. Äänessä ovat ”kunnialliset veronmaksajat”, jotka purkavat turhautuneisuuttaan ja aggressiotaan.

    Katri Viitasalo - Yliopistonopettaja (ma), VTL, sosiaalityö - Jyväskylän yliopisto, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius
  • Ukraina tasapainottelee kahden valtakeskuksen välissä

    18.11.2014 - Lukuaika 5 minuuttia
    - Maailmanpolitiikka

    Yksi Ukrainan kriisiin johtaneista ulkopoliittisista syistä on EU:n ja Venäjän keskinäinen taistelu arvovallasta Itä-Euroopassa. Vuoden 2013 lopulla alkaneen tilanteen keskellä Ukraina teki valintansa ja allekirjoitti assosiaatiosopimuksen EU:n kanssa. Näin se käänsi selkänsä Venäjän integraatiohankkeille. Tämä ei vielä ollut tapahtumien päätepiste, vaan edelleen tarvitaan neuvotteluja, joilla ratkaistaan Ukrainan asema EU:n ja Venäjän välissä. Mallia voisi osin ottaa Suomen kylmän sodan aikaisesta toiminnasta.

    Suvi Kansikas - VTT - Helsingin yliopisto
  • Nykyinen energiapolitiikka ei ole Suomen kokonaisedun mukaista

    11.11.2014 - Lukuaika 5 minuuttia
    - Luonto ja maailma Mediat ja teknologia Suomalainen yhteiskunta

    Eduskunta tekee pian päätöksen Fennovoiman ydinvoimalasta. Laajemmin katsottuna kyse on myös Suomen sähkönhuollon päälinjoista tällä vuosisadalla. Samanaikaisesti koko muu kehittynyt maailma ja myös suuri osa kehitysmaista investoi vihreään energiaan. Suomelle olisi kannattavaa olla osa tätä kehitystä. Vihreän energian ei tarvitse olla ideologinen valinta, sillä se on talouden ja työllisyyden kannalta paras ratkaisu.

    Peter Lund - Teknillisen fysiikan professori (kehittyneet energiajärjestelmät) - Aalto-yliopisto
  • Nuorisotakuu ajaa projektimarkkinoille

    07.11.2014 - Lukuaika 5 minuuttia
    - Suomalainen yhteiskunta

    Suomessa vuoden 2013 alussa käyttöön otettu nuorisotakuu toteutuu pääasiassa erilaisissa projekteissa, joita vaivaavat lyhytjänteisyys ja terapialuonteisuus. Ensisijaisesti nuorisotakuu onkin työvoima- ja talouspoliittinen väline, jonka sisältöihin nuorilla itsellään ei juuri ole sananvaltaa. Julkisessa keskustelussa nuoret nähdään usein laiskoina, vastuuttomina ja jopa uhkaavina. Mielikuvat eivät ole yhdentekeviä nuorisotakuun käytännön toteuttamisen kannalta. Syrjäytymiseksi kutsutun ilmiön yhteiskunnalliset taustat pelkistetään helposti yksilön ongelmiksi.

    Kristiina Brunila - Professori - AGORA kasvatuksen ja koulutuksen oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon tutkimuskeskus, Helsingin yliopisto
    Katariina Mertanen - Tohtorikoulutettava - AGORA kasvatuksen ja koulutuksen oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon tutkimuskeskus, Helsingin yliopisto
  • Keskittäminen ei välttämättä paranna synnytysten turvallisuutta

    31.10.2014 - Lukuaika 4 minuuttia
    - Suomalainen yhteiskunta

    Kätilöliitto järjesti 10.10.2014 matkasynnytyspäivän, jolloin ympäri maata perustettiin pop up -synnytyspaikkoja, joissa matkasynnytyksiä voitaisiin tulevaisuudessa hoitaa. Samalla uudistuvan päivystysasetuksen kumoamiseen tähtäävä kansalaisaloite sai yhteensä yli 65 000 allekirjoitusta ja menee siten eduskunnan käsittelyyn. Tempauksen taustalla on huoli synnytysten keskittämisen kielteisistä seurauksista: kun matka lähimpään sairaalaan pitenee, kasvaa samalla myös sairaalan ulkopuolisen synnytyksen riski.

    Mika Gissler - Tutkimusprofessori, THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos - Professori, NHV Pohjoismainen kansanterveyden korkeakoulu

Uutistamo

Kirjaudu tai luo tunnus Uutistamoon
Twitter- tai Facebook-tunnuksillasi

Facebook Twitter

Uutistamo ei lähetä viestejä Facebookiin tai Twitteriin puolestasi.