Onko terrorismi todella yleistynyt aikanamme?

05.01.2017 - Lukuaika 5 minuuttia
- Helsingin yliopisto Maailmanpolitiikka
Leena Malkki - VTT, yliopistonlehtori - Helsingin yliopisto, Eurooppa-tutkimuksen verkosto

Artikkeli on toteutettu yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa.

Uhkapuheen ja uutisoinnin perusteella terrorismi vaikuttaa olevan yleisempää, tuhoisampaa ja vaikeammin ennakoitavaa kuin koskaan. Tilastot kuitenkin osoittavat, ettei se pidä paikkaansa – maailmanlaajuisesti katsottuna Eurooppa ei ole se paikka, joka kärsii väkivaltaisista iskuista eniten.

Viime kesän terrori-iskujen jälkeen sosiaalisessa mediassa kiersi kaavio, jossa kuvattiin terrori-iskujen uhrien määrää Länsi-Euroopassa vuodesta 1970 nykypäivään. Luvut saivat monet hieraisemaan silmiään: toisin kuin yleisesti kuvitellaan, terrorismissa kuolleiden määrä on 2000-luvulla ollut Länsi-Euroopassa historiallisen pieni.

Jos terrorismia seuraa vain median kautta, siitä syntyy helposti hyvin yksipuolinen käsitys.

Länsimaissa tapahtuvat iskut saavat moninkertaisesti enemmän huomiota kuin iskut muualla.

Vähättelemättä terrorismin kiistatonta vakavuutta se vaikuttaa usein paljon tuhoisammalta kuin onkaan. Uutiskynnyksen ylittävät nimittäin vain näyttävimmät iskut, joita käsitellään usein samassa mittakaavassa kuin tuhoisia maanjäristyksiä tai tsunameita. Lisäksi uutisten perusteella syntyy väärä kuva terrorismin jakautumisesta eri maantieteellisille alueille. Länsimaissa tapahtuvat iskut saavat moninkertaisesti enemmän huomiota kuin iskut muualla.

Miltä terrorismin kokonaiskuva sitten tutkimuksen valossa näyttää?

Terrorismin pitkän aikavälin muutosten hahmottaminen ei ole tutkijoillekaan helppo tehtävä. Kattavia ja luotettavan pitkän aikavälin analyysin mahdollistavia tilastoja terrori-iskuista ei juuri ole. Parhaan lähtökohdan terrori-iskujen määrän ja luonteen kehittymisen arvioinnille antaa tällä hetkellä yhdysvaltalaisen terrorismin tutkimukseen keskittyvän START-konsortion ylläpitämä Global Terrorism Database (GTD). Maailmanlaajuinen tietokanta sisältää terrori-iskut vuodesta 1970 nykypäivään asti. Yhteensä tämä tarkoittaa yli 150 000 iskua.

GTD perustuu muiden vastaavien tietokantojen tapaan medialähteisiin. Terrorismin muutosten lisäksi luvuissa näkyvät median muuttuminen ja tietotekniikan kehittymisen tuomat mahdollisuudet prosessoida tietoa.

Niinpä tietokannan tiedot ovat viime vuosilta huomattavasti kattavampia kuin aiemmilta vuosikymmeniltä. Varsinkin muualla kuin länsimaissa tapahtuneiden sekä verrattain vähän tuhoa aiheuttaneiden ja huomiota saaneiden iskujen osalta.

Terrori-iskujen määrä on todella kasvanut viime vuosien aikana

Terrorismin nouseminen kansainvälisen politiikan keskiöön synnyttää helposti mielikuvan siitä, että terrorismi on nykyisin erityisen yleistä.

GTD:ssä on todella nähtävissä, että tilastoitujen terrori-iskujen määrä maailmassa on kasvanut. Kasvu alkoi kuitenkin vasta vuoden 2004 jälkeen ja jyrkemmin vuoden 2011 aikoihin eli silloin, kun terrorismin vastaista sotaa oli käyty jo useamman vuoden ajan. Vuonna 2015 iskujen määrä kääntyi laskuun, ja ennakkotietojen mukaan laskeva trendi jatkuu edelleen.

Parantuneet tiedonkeruun menetelmät selittävät osan tilastoitujen iskujen määrän kasvusta: Siinä missä 1970-luvulla tietoja kerättiin lähinnä kansainvälisten sanomalehtien ja uutistoimistojen uutisvirtaa selaamalla, tänä päivänä käytössä on hakujärjestelmä, joka seuloo lähes kaksi miljoonaa uutisjuttua päivässä. Tietokannassa olevien iskujen määrän kasvu ei siis kerro vain terrori-iskujen lisääntymisestä.

Varsin yleisesti kuitenkin arvioidaan, että terrori-iskujen määrä on viime vuosina todella kasvanut – mutta vähemmän kuin GTD:n luvut indikoivat.

Terrori-iskujen määrän laskeminen ei ole riittävä mittari niiden muodostaman uhan arvioinnille. GTD:ssä yhdeksi iskuksi kun lasketaan niin pientä aineellista tuhoa aiheuttanut pommi-isku kuin satoja ihmisiä tappanut lentokoneen räjäyttäminen. Iskujen määrän lisäksi on syytä katsoa myös terrori-iskuissa kuolleiden ihmisten määrää.

GTD:n mukaan myös terrori-iskuissa kuolleiden ihmisten määrä on kasvanut pitkällä aikavälillä, mutta muutos ei ole niin merkittävä kuin uutisten perusteella voisi luulla. Vuonna 2015 iskuissa kuoli keskimäärin 2,8 ihmistä, mikä ei ole poikkeuksellisen korkea luku. Yllätyksenä saattaa tulla, että 44 prosentissa iskuista ei kuollut ketään.

Uutisoinnin perusteella voi saada sellaisen käsityksen, että paljon kuolonuhreja vaativat iskut olisivat yleistyneet. Tämäkään väite ei saa tukea tilastoista. Yli 100 kuolonuhria vaatineita iskuja oli vuonna 2015 vain 15 eli 0,1 prosenttia kaikista iskuista. Lukumäärä on jonkin verran suurempi kuin aiempina vuosikymmeninä, mutta trendistä ei voida puhua. Syyskuun 11. päivän iskut ovat edelleen ainutlaatuinen tapahtuma terrorismin lähihistoriassa.

Mielikuva nykyterrorismin tuhoisuudesta saa kuitenkin tukea tilastoista siinä suhteessa, että monet viime vuosikymmenten verisimmistä iskujen sarjoista ovat nimenomaan 2000-luvulta. Esimerkiksi Isisin ja Boko Haramin tekemät terrori-iskut ovat vaatineet poikkeuksellisen paljon kuolonuhreja lyhyen ajan sisällä.

Terrorismissa on valtavia alueellisia eroja

Terrori-iskut keskittyvät voimakkaasti tietyille alueille. Sen näkee selvästi GTD:n etusivun visualisoinnista, joka näyttää kartalla kaikki vuosien 1970-2015 iskut. Vaikka terrorismi tuntuu yllättävältä, etenkin vakavimmat usean iskun sarjat liittyvät aina laajempiin alueellisiin konflikteihin.

Ne maat, joihin iskut ovat keskittyneet, ovat kuitenkin vaihdelleet vuosikymmenestä toiseen. Viime vuosina Irak, Pakistan, Afganistan, Intia ja Nigeria ovat johtaneet tilastoja. Vuosina 2012-2015 näissä maissa tapahtui lähes 60 prosenttia kaikista iskuista.

Myös iskujen tuhoisuudessa on suuria alueellisia eroja. Eniten kuolonuhreja on tilastoitu vuosina 2012-2015 Irakissa, Afganistanissa ja Nigeriassa, missä kuolleiden määrä vastaa yli puolta kaikista kuolonuhreista. Keskimääräinen kuolonuhrien määrä iskua kohden vaihtelee alueittain ja ryhmittäin. Isisin ja Boko Haramin iskuissa kuolleiden määrä tällä aikavälillä oli moninkertainen keskiarvoon nähden.

Eurooppa ei tilastojen valossa näyttäydy terrorismin keskipisteenä.

Eurooppa ei tilastojen valossa näyttäydy terrorismin keskipisteenä. Vaikka terrorismia pidetään Euroopassa nykyisin merkittävänä ongelmana, valtaosa iskuista tapahtuu tällä hetkellä sen ulkopuolella. GTD:n mukaan Euroopassa tapahtuneiden iskujen osuus kaikista iskuista oli 1970-80-luvuilla huomattavasti korkeampi, mutta tässä on huomioitava se, että iskujen tilastointi länsimaiden ulkopuolella ei ollut yhtä kattavaa kuin nykyisin.

Terrorismi on Euroopan sisälläkin keskittynyt tietyille alueille, edellisinä vuosikymmeninä erityisesti Pohjois-Irlantiin ja Baskimaahan. Näiden konfliktien hiipumisen myötä terrorismin kuolonuhrien määrä laski voimakkaasti Länsi-Euroopassa 1990-luvun alun jälkeen.

Euroopassa viimeiset pari vuotta ovat olleet poikkeuksellisia. Vuonna 2015 kuoli enemmän ihmisiä iskuissa kuin minään vuonna sitten 1980-luvun. Brysselin, Nizzan ja Berliinin iskujen myötä on selvää, että kuolonuhrien määrä on vuonna 2016 muodostumassa jälleen merkittäväksi.

Määrä on kuitenkin merkittävä vain Euroopan lähivuosien perspektiivissä. Vuoden 2015 iskuista vain noin kaksi prosenttia tapahtui Länsi-Euroopassa. Keskimääräinen kuolonuhrien määrä oli Länsi-Euroopassa vuonna 2015 0,5 kuollutta iskua kohden, joka vastaa alle viidennestä globaalista keskiarvosta. Irakissa kuoli saman verran ihmisiä terrori-iskuihin viikossa kuin koko Länsi-Euroopassa yhteensä kokonaisen vuoden aikana.

Iskujen uhka on todellinen, mutta terrorismi tuntuu Euroopassa niin dramaattiselta siksi, että olemme tottuneet elämään ilman sitä.

Tilastot eivät kerro kaikkea terrorismin uhasta, sillä niissä näkyvät vain onnistuneet iskut. Iskujen vähäisyys Euroopassa onkin osin myös tulosta terrorismin torjunnan tehokkuudesta.

 
 

Leena Malkki

VTT, yliopistonlehtori - Helsingin yliopisto, Eurooppa-tutkimuksen verkosto - @LeenaMalkki
 

Kommentit

Uutistamo

Kirjaudu tai luo tunnus Uutistamoon
Twitter- tai Facebook-tunnuksillasi

Facebook Twitter

Uutistamo ei lähetä viestejä Facebookiin tai Twitteriin puolestasi.