Nykyinen energiapolitiikka ei ole Suomen kokonaisedun mukaista

11.11.2014 - Lukuaika 5 minuuttia
- Luonto ja maailma Mediat ja teknologia Suomalainen yhteiskunta
Peter Lund - Teknillisen fysiikan professori (kehittyneet energiajärjestelmät) - Aalto-yliopisto

Eduskunta tekee pian päätöksen Fennovoiman ydinvoimalasta. Laajemmin katsottuna kyse on myös Suomen sähkönhuollon päälinjoista tällä vuosisadalla. Samanaikaisesti koko muu kehittynyt maailma ja myös suuri osa kehitysmaista investoi vihreään energiaan. Suomelle olisi kannattavaa olla osa tätä kehitystä. Vihreän energian ei tarvitse olla ideologinen valinta, sillä se on talouden ja työllisyyden kannalta paras ratkaisu.

Eduskunnan aiemmin myöntämät periaateluvat ja Loviisan vanhojen ydinvoimaloiden mahdollinen uusiminen nostaisivat ydinsähkön osuuden Suomen sähköntuotannosta liki 60 prosenttiin. Sähköhuoltomme lukkiutuisi ydinvoimaan hyvin pitkäksi aikaa. Eduskunnassa käsiteltävänä oleva Fennovoiman hakemus on osa tätä kehityspolkua.

Samanaikaisesti uusi energiatekniikka, jolla tarkoitetaan uusiutuvia energialähteitä ja energian käytön tehostamista, tekee läpimurtoa maailmanmarkkinoille. Uuden tekniikan hinta putoaa ja volyymi kasvaa nopeasti. Monet maat leikkaavat tästä syystä uusiutuvien energialähteiden tukia. Esimerkiksi Saksassa aurinkosähkölle maksettava syöttötariffi eli valtion sähkön tuottajalle takaama hinta, on jo paljon alempi kuin kuluttajasähkön markkinahinta.

Saksan tavoitteena on tuottaa 80 prosenttia sähköstään uusiutuvalla energialla vuosisadan puoleenväliin mennessä. Tanska on päättänyt tuottaa kaiken energiansa uusiutuvilla energialähteillä samalla aikavälillä. Myös Intialla ja Kiinalla on kunnianhimoiset tavoitteet nousta uuden energian suurvalloiksi, ja Euroopan komission uusi puheenjohtaja Jean-Claude Juncker viestittää, että EU:n pitäisi olla maailman ykkönen uusiutuvissa energialähteissä.

Mitä tapahtuu, kun uusi, puhdas energia on halvempaa kuin vanha, likainen energia? Silloin alkaa varsinainen energiavallankumous, joka tulee johtamaan uuteen energiajärjestykseen, joka on kestävä ja lopullinen. Kansainvälinen energiajärjestö IEA arvioi, että neljännes maailman sähköstä olisi aurinkosähköä vuonna 2050 ja että puolet päästöjen vähentämistarpeesta ilmastomuutoksen hillitsemiseksi saavutetaan energian käyttöä tehostamalla. ”Enemmän vähemmällä”-ajattelu on olennaista energiassa ja sitä kautta voidaan myös säästää resursseja ja rahaa muihin tarkoituksiin.

Vihreä energia on taloudellisesti kannattavaa

Uuteen energiaan liittyvät investoinnit maailmalla ovat valtavia, yhteensä kymmeniä tuhansia miljardeja euroja seuraavien vuosikymmenien aikana. Synonyymit vihreä, puhdas ja tehokas energia sekä cleantech merkitsevät paljon uusia työpaikkoja ja talouskasvua niille, jotka näihin satsaavat. Nämä päätökset eivät ole ideologisia: Saksassa ja Tanskassa ymmärretään, että uusista innovaatioista, joita uudet energiatekniikat parhaimmillaan ovat, syntyy myös uusia työpaikkoja. Vanhoihin energiaratkaisuihin satsaamalla taas menetetään työpaikkoja.

Saksaan on syntynyt runsaan vuosikymmenen aikana 400 000 uutta työpaikkaa uusiutuvien energialähteiden alalla ja saman verran lisää arvioidaan syntyvän lähitulevaisuudessa. Vahvat kotimarkkinat omalle teknologiateollisuudelle ovat kilpailuetu, jonka tanskalaiset ja saksalaiset ymmärtävät. Kotimarkkinoiden kautta autetaan omia tuotteita pääsemään kiinni kasvaviin globaaleihin uuden energian markkinoihin.

Saksa ja Tanska ovat toki käyttäneet julkista rahaa uuden energian tukemiseen, mutta satsaukset on kytketty uuden teknologian kaupallistamiseen ja sen hinnan pudottamiseen. Nämä maat siis subventoivat teknologista kehitystä, jonka kautta energian hinta lopulta laskee. Saksassa uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön kuluttajahinta halpenee jo ensi vuonna.

Näköalatonta energiapolitiikkaa

Sanotaan, ettei Suomeen mahdu kuin yksi asia kerrallaan. Energiapolitiikan osalta tämän voisi kiteyttää yhteen lauseeseen: raskaalle teollisuudelle pitää saada paljon sähköä halvalla ja ydinvoimalla. Piste. Näin on siitä huolimatta, että ydinvoiman hinta maailmalla on noussut.

Rosatomin lupaama Fennovoiman energian kuluttajahinta ei ole uskottava: Esimerkiksi Iso-Britannian hallitus sitoutui ostamaan energiaa uudelta Hinkley Pointin ydinvoimalalta 30-40% Rosatomin lupausta korkeammalla hinnalla, jotta investoijat saataisiin mukaan hankkeeseen. Rosatomin tarjoama hinta voi siis toteutua vain, jos Venäjän valtio antaa hankkeelle tukea tai jos Fennovoiman osakkaat maksavat selvästi korkeampaa hintaa ydinsähköstä.

Tällainen näköalattomuus on ruokkinut suomalaista energiakeskustelua hyvin pitkään. Se ei ole pelkästään sokaissut monen päättäjän silmiä, vaan se on halvaannuttanut uusien energiaratkaisujen käyttöönoton maassamme. Sen sijaan, että käyttäisimme kotimaista energiaa tehokkaasti eri muodoissaan, tuomme energiaa vuosittain ulkomailta 8,5 miljardin euron edestä. Tämä on samaa suuruusluokkaa kuin julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyysvaje. Sen lisäksi investoimme miljardiluokan ydinvoimaloihin. Kasvavan sähköntuontimme syynä on Olkiluodon ydinreaktorin viivästyminen, ei kotimaisen energian puute.

Nykypolitiikalle on vaihtoehtoja

Suomen vahvuusalueet ovat uusiutuva energia ja tehokas energian käyttö, joita ei nykyisessä tilanteessa hyödynnetä täysimääräisesti, koska on valittu voimakas panostus ydinvoimaan. Esimerkkejä vahvuuksistamme ovat bioenergia, jätteiden muuntaminen energiaksi, tuulivoimateknologia, teollisuuden energiansäästöt ja rakennusten energiatehokkuus. Periaatteessa omat energiavaramme riittäisivät jopa energiaomavaraisuuteen, jolloin ulkomaille valuvat miljardit voitaisiin kääntää takaisin kotimaahan.

Eikö olisi aika muuttaa energiapolitiikan suuntaa ja katsoa energiaa kokonaisvaltaisemmin maamme kokonaisedun kannalta? Jos yhteiskuntamme suurin haaste ovat työpaikat ja talouskasvu, niin miksi tämä ei näy energia- ja ilmastopolitiikassa, jossa pyörivät taloushistoriamme suurimmat rahat? Voisiko meillä olla opittavaa paremmin pärjäävien maiden kokemuksista?

Vastaus edelliseen on yksinkertainen: suosi suomalaista myös energiapolitiikassa.

Energiaratkaisut, jotka pohjautuvat kotimaiseen energiaan, suomalaiseen osaamiseen ja teknologiaan, luovat talouskasvua ja uusia työpaikkoja, lisäävät energiaturvallisuutta, vähentävät päästöjä ja takaavat vakaan, kustannustehokkaan energian teollisuudelle. Suomalainen energia on uusiutuvaa energiaa ja tehokasta energian käyttöä. Kun ensin on luotu tehokkaat kotimarkkinat suomalaiselle osaamiselle, syntyy merkittäviä vientimahdollisuuksia. Energiaresurssimme ovat riittävät tällaisen energiapolitiikan perustaksi. Vuonna 2030 modernista energiapolitiikasta voisi syntyä 50 000 uutta työpaikkaa.

Lähikuukausina eduskunnassa tehdään maamme tulevaisuuden kannalta merkittäviä energiapäätöksiä. Nyt päätetään kehityksen suunnasta. Vaihtoehtoina ovat ”suosi suomalaista” tai ”energiakäännös ydinvoimaan”. Täyskäännös ydinvoimaan olisi yhtä nopea kuin Saksan siirtymä uusiutuvaan energiaan.

 
 

Peter Lund

Teknillisen fysiikan professori (kehittyneet energiajärjestelmät) - Aalto-yliopisto
 

Kommentit

Uutistamo

Kirjaudu tai luo tunnus Uutistamoon
Twitter- tai Facebook-tunnuksillasi

Facebook Twitter

Uutistamo ei lähetä viestejä Facebookiin tai Twitteriin puolestasi.