Naiset ja miehet ovat samalta planeetalta – viestinnällisestikin

23.04.2015 - Lukuaika 4 minuuttia
- Keho, mieli ja sukupuoli
Ira Virtanen - FT, puheviestinnän yliopisto-opettaja - Helsingin yliopisto

Sukupuolten välisten viestintätapojen eroista on sitkeitä stereotyyppisiä käsityksiä: naiset sanovat yhtä, mutta tarkoittavat toista, ja miehet eivät puhu tunteistaan. Tieteellinen tieto ei tue myyttiä siitä, että miehet ja naiset viestisivät merkittävästi eri tavalla.

Keskinäisviestinnässä on ennen kaikkea kysymys yksilöistä, heidän samankaltaisuuksistaan ja eroistaan. Biologinen sukupuoli on kehno mittari viestintäkäyttäytymisen arvioinnille tai ennustamiselle. Stereotypiat viestinnästä tukeutuvat sukupuolten prototyyppeihin, jotka on koottu ääritapauksista.

Tyypillisiä käsityksiä ovat esimerkiksi, että miehet ovat naisia kilpailullisempia konfliktitilanteissa tai että naiset ovat parempia lohduttajia kuin miehet. Kyseiset stereotypiat pohjaavat tutkimuksellisesti todennettavaan tietoon, mutta vain tutkimusjoukon ääripäissä. Virhetulkinta syntyy, kun sivuutetaan määrällisesti suurin joukko vastaajia, miehiä ja naisia, jotka viestivät samalla tavalla.

Useimmat ihmiset esimerkiksi lohduttavat toisia samankaltaisin keinoin: kuuntelevat, osoittavat myötätuntoa, tarjoavat rohkaisua ja kannustusta. Kun tutkimusjoukosta tarkastellaan erityisen hyviä lohduttajia, he ovat useammin naisia kuin miehiä. Ääripään eroja selittää kuitenkin enemmän lohduttajien vuorovaikutusosaamisen korkea taso kuin heidän sukupuolensa. Lisäksi on tärkeää huomioida, että ero tulee näkyväksi vasta, kun tarkastellaan keskiarvoa paljon parempaa, jo itsessään pientä taitavien viestijöiden joukkoa.

Havainnollistan saman ääriesimerkillä ääripäistä: sarjamurhaajista suurin osa on miehiä. Kaikkia miehiä ei kuitenkaan ole syytä epäillä sarjamurhaajiksi, sillä kaikista ihmisistä sarjamurhaajia on vain erittäin pieni osa. Samaan tapaan on epätarkoituksenmukaista sanoa miehelle, että hän on huono lohduttaja, koska on mies. Silloin, kun kokemus omasta elämästä vastaa stereotypiaa, käsitys vahvistuu. Yksi tai kaksi kömpelöä mieslohduttajaa ei kuitenkaan vielä tee kaikista miehistä huonoja tuen antajia.

Yleistykset istuvat tiukassa, koska niitä muodostavat ja toisintavat erilaiset puheyhteisöt: kumppani, perhe, suku, kaverit, harrastusporukat, media tai kansalliset ryhmittymät. Esimerkiksi stereotypiaa miehistä huonoina lohduttajina ylläpitää puhe ”tuppisuukansasta, jonka miehet eivät puhu eivätkä pussaa”. Diskurssia tuottavat sekä miehet että naiset, vaikka tiedetään, ettei kuvaus sovi kaikkiin henkilöihin.

Lauseen ”Olet minulle erittäin tärkeä” ääneen sanominen on kaikille sukupuolille biologisesti mahdollista. Sosiaalinen sukupuoli eli ne käsitykset, joita yksilöillä ja yhteisöillä on naisista ja miehistä, vaikuttaa kuitenkin viestintäkäyttäytymiseen. Millaista on viestiä miehekkäästi tai miten käyttäytyy naisellinen nainen? Ihmiset peilaavat viestinnällisiä ratkaisujaan siihen, mitä he pitävät odotusten mukaisena tai vastaisena. Käsitykset myös vaihtelevat eri yhteisöissä.

Yksilö tuo vuorovaikutustilanteisiin muutakin kuin sukupuolensa. Lohdutustilanteessa on hedelmällisempää keskittyä lohdutettavaan henkilöön ja hänen tarpeisiinsa kuin nojata yleiseen tietoon sukupuolesta tai kulttuuritaustasta. Tutkimukset osoittavat, että sekä miehet että naiset ja eri etnisyyksiä ja kansallisia kulttuureja edustavat ihmiset toivovat tulevansa lohdutetuksi samankaltaisin tavoin.

Hyvät vuorovaikutustaidot ovat avain yksilöllisyyden huomioimiseksi. Ihmiset, joilla on korkea vuorovaikutusosaamisen taso, ovat taitavia tunnistamaan sanallisia ja sanattomia viestintätekoja sekä arvioimaan omaa viestintäkäyttäytymistään ja sen vaikutuksia. He myös osaavat tuottaa ja tulkita viestintää tarkoituksenmukaisesti.

Tutkimukset osoittavat, että ihmiset, joilla on hyvät vuorovaikutustaidot ovat pidetympiä, tyytyväisempiä läheisiin ihmissuhteisiin ja elämään yleensä, menestyvät työelämässä paremmin ja tienaavat enemmän. Lapset, joiden vanhemmilla on hyvät vuorovaikutustaidot, kehittyvät nopeammin kielellisesti ja pärjäävät koulussa paremmin.

Vuorovaikutusosaamista voi, ja kannattaa, kehittää. Viestintä on ihmisen tapa olla maailmassa toisten kanssa. Väärinymmärrykset ovat viestinnässä yleisiä ja luonnollisia. Mitä tiiviimmin ihmiset toimivat yhdessä, sitä valmiimmin tarpeista ja toiveista on syytä pystyä neuvottelemaan.

Tutkimusmatka kannattaa aloittaa itsestä sen sijaan, että ahmii matkaoppaita Marsiin tai Venukseen. Tiedostamalla omat tavoitteet voi oppia viestimään niistä toisille ja parhaiten saavuttaa ne.

Onnistuneet vuorovaikutustilanteet tarkoittavat sitä, että molempien vuorovaikutusosapuolten pyrkimykset huomioidaan viestinnällisesti. Toivotun tuloksen saavuttamista helpottaa mahdollisimman todenperäinen tieto. Interpersonaaliseen eli ihmisten väliseen tietoon ei kannata kuitenkaan suhtautua samalla tavalla kuin luonnontieteelliseen tietoon. Interpersonaalisessa tiedossa on subjektiivinen ja kokemuksellinen ulottuvuus. Tiedon paras lähde onkin vuorovaikutuskumppani itse.

Maan asukkaiden vuorovaikutustilanteissa kannattaa kysyä rohkeasti, kuunnella aktiivisesti ja vastata rehellisesti sukupuoleen katsomatta.

 
 
Kuva: Jonne Renvall Kuva: Jonne Renvall

Ira Virtanen

FT, puheviestinnän yliopisto-opettaja - Helsingin yliopisto
 

Kommentit

Uutistamo

Kirjaudu tai luo tunnus Uutistamoon
Twitter- tai Facebook-tunnuksillasi

Facebook Twitter

Uutistamo ei lähetä viestejä Facebookiin tai Twitteriin puolestasi.