Monimutkaisen sosiaaliturvan resepti

23.12.2015 - Lukuaika 3 minuuttia
- Suomalainen yhteiskunta
Jussi Tervola - Tutkija, VTM - Kelan tutkimusosasto

Sosiaaliturvajärjestelmän uudistuksia tehdään usein rakentamalla vanhan lainsäädännön päälle. Näin voi helposti syntyä sekava vyyhti, joka ei vastaa tavoitteita kokonaisuutena. 1950-luvulta juontuva kansaneläkkeen puolisovähennys on tästä oiva esimerkki.

Sosiaaliturvajärjestelmämme on monimutkainen, kuten kaikki tietävät. Etuudet perustuvat kukin omiin laskukaavoihinsa ja vaihteleviin etuustasoihin. Tietyissä elämäntilanteissa toimeentuloturva voi koostua monista päällekkäisistä etuuksista.

Järjestelmän yksinkertaistamista on peräänkuulutettu aika ajoin, ja monia uudistuksia onkin tehty. Esimerkiksi tänä vuonna voimaantullut asumistuki perustuu aiempaa selkeästi yksinkertaisempaan laskukaavaan. Myös viime metreillä peruutettu eläkkeensaajien ja yleisen asumistuen yhdistäminen tähtäsi yksinkertaistamiseen. Kohtapuoliin kokeiltava perustulo olisi suuri askel selkeämpään suuntaan.

Yksinkertaisuuteen on tähdätty muokkaamalla sosiaaliturvaa yksilöllisemmäksi.

Yksinkertaisuuteen on tähdätty muokkaamalla sosiaaliturvaa yksilöllisemmäksi eli karsittu perheenjäsenten vaikutusta tukiin. Vuonna 2013 poistettiin puolison tulojen vaikutus työmarkkinatukeen ja vuonna 2009 opiskelijan asumislisään. Se, asuuko hakija yksin vai puolison tai perheen kanssa, vaikuttaa pääasiassa enää kotitalouskohtaisissa etuuksissa eli asumisen tuissa ja toimeentulotuessa.

Käsittelemme yksinasuvien asemaa sosiaaliturvajärjestelmässä tarkemmin uusimmassa Talous & Yhteiskunta –lehdessä (4/2015).

Perusturvassa eli ei-ansiosidonnaisessa sosiaaliturvassa on vielä joitain piirteitä, joissa muilla perheenjäsenillä on vaikutusta etuuksiin. Vanhempien tulot vaikuttavat samassa kotitaloudessa asuvien täysi-ikäisten lasten työmarkkinatukeen ja opintotukeen. Puoliso sen sijaan vaikuttaa perusturvassa enää vain kansaneläkkeeseen.

Puolison kanssa asuvan kansaneläke on kuussa noin 72 euroa pienempi kuin yksinasuvan. Tätä on kutsuttu julkisessa keskustelussa usein ”puolisovähennykseksi”, mutta yhtä hyvin voitaisiin puhua ”yksin asuvien korotuksesta”.

Puolisovähennys on ollut voimassa 1950-luvulta asti. Se on jäänne ajalta, jolloin kotitaloustyyppien tukien eroja ei vielä tasattu eläkkeensaajan asumistuella.

Puolisovähennyksen poistamista on aika ajoin suunniteltu. Lähimmäksi päästiin vuoden 1978 kansaneläkeuudistuksessa, jolloin poistaminen kirjattiin hallituksen esitykseen saakka, mutta jäi lopulta toteuttamatta.

Suomen vähimmäiseläke­järjestelmässä voidaan maksaa kolmea eläke-etuutta päällekkäin.

Vuonna 2011 voimaan tullut takuueläke poisti puolisovähennyksen osittain, koska sen myötä poistuivat parisuhteesta johtuvat tasoerot aivan pienituloisimpien eläkeläisten välillä. Alla olevasta kuviosta nähdään, että puolisovähennys vaikuttaa edelleen niillä, jotka saavat työeläkettä noin 150–1300 euroa kuussa. Heitä on neljä viidestä kansaneläkkeen saajasta eli lähes puoli miljoonaa eläkeläistä.

Puolisovähennyksen vaikutus nettoeläkkeeseen on enimmillään yli 70 euroa, mutta käytännössä verotus kaventaa eron monissa tuloluokissa 45 euroon.

kuvio

Kuvio 1. Kokonaiseläke (vas. akseli) sekä kansaneläkkeen saajien jakauma (oik. akseli) parisuhdetilanteen ja työeläkkeen määrän mukaan vuonna 2015.

Lähde: Omat laskelmat SISU-mallilla vuoden 2015 lainsäädännön mukaan sekä SISU-rekisteri vuodelta 2013.
Huom. Kansaneläkkeen saajien työeläkejakauma vuodelta 2013 korjattu vuodelle 2015 korottamalla työeläkeindeksillä. Sisältää työeläkkeen lisäksi muut kansaneläkkeeseen vaikuttavat eläkkeet.

Suomen vähimmäiseläkejärjestelmä on suhteellisen monimutkainen järjestelmä, jossa voidaan maksaa kolmea eläke-etuutta päällekkäin: työeläkettä, kansaneläkettä ja takuueläkettä. Näiden päälle saattaa tulla vielä erinäisiä eläkkeenlisiä.

Kansaneläkkeen puolisovähennys on oiva esimerkki siitä, miten menneisyydessä tehdyt valinnat vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen tavalla, joka ei vastaa alkuperäisiä, saati nykyisiä tavoitteita.

On helppo sanoa, että uudistukset olisi syytä tehdä katsoen kokonaisuutta. Yhtä helposti löytyy kuitenkin syitä olla purkamatta jo olemassa olevia rakenteita ja rakentaa niiden päälle.

Siksi esimerkiksi takuueläkkeestä tehtiin uusi etuus, eikä uudistettu kansaneläkettä. Yksi peruste lienee ollut ulkomailla asuvat eläkeläiset. Takuueläkkeestä haluttiin etuus, jota ei makseta ulkomaille, toisin kuin kansaneläkettä. Usein taustalla ovat myös olemassa oleviin etuuksiin kytkeytyvät poliittiset intohimot, jotka vaikeuttavat yksinkertaistamista ja järkiperäistämistä.

 
 

Jussi Tervola

Tutkija, VTM - Kelan tutkimusosasto
 

Kommentit (1 kpl)

  • Merike Pirhonen - 31.12.2015 | 19:28 -

    tåmå on todella monimutkainen ja asettaa myös Suomeen tullut avioliiton kautta naiset huonomaan asemaan.Olen eestiläinen ja asunut Suomessa melkein22vuotta ja olen olnut töissä ja hoitanut sairasta miestä 10v.,niistä 4,5v.omaishoitajana.menettänyt terveyden ja kunnioituksen Suomeen.Saan vaan takuueläkkettä ja vaan narinoita.Tuntuu,että empaatia on hukassa.

     

    Samaa mieltä?

    0
    0

Uutistamo

Kirjaudu tai luo tunnus Uutistamoon
Twitter- tai Facebook-tunnuksillasi

Facebook Twitter

Uutistamo ei lähetä viestejä Facebookiin tai Twitteriin puolestasi.