Miesvaltaiset alat ovat ”investointeja”, naisvaltaiset kulueriä

08.01.2016 - Lukuaika 3 minuuttia
- Keho, mieli ja sukupuoli Suomalainen yhteiskunta
Irmeli Kari-Björkbacka - YTT, koulutuspäällikkö - Opiskelupalvelut, Lapin yliopisto

Sukupuolittuneen talouden diskurssi arvottaa mies- ja naisvaltaisia aloja ja jakaa sukupuolille tiukat tehtävät. Lapin alueella sukupuolittunut talous osoittaa naisille paikan virallisen ja tuottavan talouden ulkopuolella. Vastaavasti miehelle varataan elättäjän tehtävä.

Työn, sukupuolen ja alueen yhteys muodostaa paikallisen sukupuolittuneen talouden. Lapin alueella sukupuolittunut talous näkyy siinä, että miesvaltaisten alojen ensisijaisuutta korostetaan naisvaltaisiin nähden ja miesvaltaiset alat nimetään vuodesta toiseen alueen ”kärkialoiksi”.

Yksi kärkialaksi nimeämisen kriteeri on työllistävyys. Alueen kärkialojen, eli teollisuuden, rakentamisen ja matkailun, työt eivät kuitenkaan ole kaikista työllistävimpiä. Niiden työllistävyys on kirjoittamalla, retorisesti ja arvottamalla tuotettua. Siten alueen kehittämistä hallitsee sukupuolittuneeseen talouteen perustuva diskurssi, joka oikeuttaa sukupuolten eriarvoiset, kiinteät paikat aina uudestaan. Tähän tulokseen olen päätynyt tutkimalla Lapin maakuntasuunnitelmia ja -ohjelmia vuosilta 2003–2009 käyttäen hyväksi useita tilastoja.

Maakuntasuunnitelmat ja -ohjelmat ovat asiakirjoja, joiden yksi tarkoitus on hankkia alueelle EU:n ja valtion myöntämiä varoja. Toinen tarkoitus on alueiden kehityssuuntien hahmottaminen. Tarkastelemani kuuden vuoden ajanjakson aikana asiakirjat muuttuivat neuvottelevista strategisiksi. Muutos juontuu siitä, että alueiden välinen kilpailu rahasta on kiristynyt.

Rahasta on tullut alueiden kehittämisessä kaikkia toimintoja läpileikkaavaa. Tämä tarkoittaa työn ja ihmisten järjestämistä potentiaalisiin voittajiin ja häviäjiin. Seurauksena EU:n ja valtion raha, sen puute ja anominen saavat eriarvoisia merkityksiä nais- ja miesvaltaisten töiden yhteydessä.

Sukupuolittunut talous pitää naisten ja miesten työt erillään ja vahvistaa perinteisiä sukupuolirooleja.

Miesvaltaisten alojen tukemiseen suostutellaan valtiota mukaan. Houkuttimina toimivat aluetalous, potentiaaliset kaivokset ja niiden tarpeet. Valtion tuet teiden, rautateiden, siltojen ynnä muun infrastruktuurin rakentamiselle antavat miesten työlle suojellun aseman. Tätä valtiolta anottua rahaa kutsutaan investoinneiksi.

Kun investoinneiksi nimetty, valtiolta anottu raha kohdistuu miesvaltaisille aloille, pidetään erityisesti huolta miesten työllisyydestä ja työstä. Seurauksena naisvaltaisista hyvinvointipalveluista tulee erilaisten töiden hajanainen kenttä, jolla ei ole nimeä ja jota ei tunnisteta mahdollisuutena paikallistaloudelle. Samalla hyvinvointipalveluiden rooli kuntien verotulojen kerryttäjänä jää pimentoon.

Sukupuolittunut talous pitää naisten ja miesten työt erillään ja vahvistaa perinteisiä sukupuolirooleja. Se tekee miesvaltaisista aloista, kuten teollisuudesta ja rakentamisesta, suojeltua ja säilytettävää. Niiden tukeminen on valtiolle investointi, joka kantaa lupausta yksityisestä, ”oikeasta” rahasta. Naisvaltaisten alojen yhteydessä samasta valtion rahasta kirjoitetaan kuluina ja avustuksina, jotka ovat syyllisiä kuntien ja valtion velkaantumiseen.

Alueen kehittämistekstit rajaavat ja arvottavat: Kenen työ on arvokasta, kenen ei? Ne ovat myös käytäntöjen luomia rakenteita, jotka tuovat paikallisille uhkia, mahdollisuuksia, rajoituksia ja vapauksia. Ongelmapuhe tekee väestöstä ikääntyvää ja riittämätöntä. Tästä seuraa toive, että alueelle saataisiin lisää väestöä eli heteronormatiivisia perheitä, jotka tervehdyttäisivät ikä- ja sukupuolirakennetta.

Ongelmapuhe tekee väestöstä ikääntyvää ja riittämätöntä.

Taloutta palveleva väestö puolestaan tarkoittaa naisia ja miehiä, joilla on omat taloutta palvelevat tehtävänsä. Naisten tehtävänä sukupuolittuneessa taloudessa on hankkia täydentäviä tuloja. Miesten tehtävänä taas on työskennellä pääasiallisina elättäjinä.

Kun sukupuolten paikat oikeutetaan teksteissä taloutta palvelevilla vastavuoroisilla ”luonnollisilla” tehtävillä, nämä tehtävät kiinnittävät sukupuoli-identiteetit paikoilleen ja rajoittavat sukupuolten moninaisuutta. Lapin alueella tämä tarkoittaa miesten muuttumista terveemmiksi, pitkäikäisemmiksi, säännöllisesti työssäkäyviksi ja ansaitseviksi. Naisten taas tulisi synnyttää enemmän, kouluttautua vähemmän ja irrottautua säännöllisen työn ja ansioiden piiristä.

Lapin alueen kehittämisen yhteydessä paikallinen, sukupuolittunut talous tarkoittaa kahta hallitsevaa sukupuolta, jotka toimivat vastavuoroisesti. Naisille osoitetaan paikka virallisen ja tuottavan talouden ulkopuolella, lähinnä näkymättömissä. Vastaavasti miehille paikan on löydyttävä virallisen ja tuottavan talouden sisäpuolelta.

Alueen vaihtoehtojen näkeminen ei ole mahdollista ilman sukupuolittuneen talouden näkyväksi tekemistä ja purkamista. Eräs keino on kytkeä käytännön aluekehitystyö ja sukupuolentutkimus kiinteään vuoropuheluun. Siten paljastettaisiin sukupuolittunutta taloutta, joka on globaali ilmiö, mutta saa aina myös paikallisia ilmenemismuotoja.

 
 

Irmeli Kari-Björkbacka

YTT, koulutuspäällikkö - Opiskelupalvelut, Lapin yliopisto
 

Kommentit (2 kpl)

  • Jussi Kärpänen - 09.01.2016 | 03:40 -

    Vaikka kirjoituksessa ei nimetä naisvaltaisia ammatteja, niin olettaisin niiden olevan enimmäkseen sosiaali- ja terveysalalta, jolloin raha pääosin kanavoituu julkiselta puolelta.

    Kun taas miesvaltaisten alojen pääomat ovat pääsääntöisin yksityissektorilta, niin eikö silloin voida puhua investoinnista, jos sijoitettu raha tuo ulkopuolista pääomaa kaupunkiin, maakuntaan, maahan jne.

    Eikö kirjoittaja ymmärrä, ettei kunnan tasetta paikata lisäämällä julkisia menoja, vaan _investoimalla_ oletusarvoisesti tuottoisimpiin aloihin, sukupuoleen katsomatta.

    Punaista näen, kun joku omasta mielestänsä tasa-arvon kannattaja puhuu nais- ja miesvaltaisista aloista. Ihan kuin ihmisillä ei olisi vapautta valita minkä alan töitä tekevät.

     

    Samaa mieltä?

    22
    25
  • Meri Katri - 09.01.2016 | 23:37 -

    Vähänkään taloustiedettä tunteva tietää, että myös naisvaltaisten alojen työ voi olla tuottavaa investointia. Esimerkiksi taloustieteen nobelin voittaneen Heckmanin mukaan varhaiskasvatukseen investoitu euro tuottaa itsensä seitsen kertaisena takaisin.

     

    Samaa mieltä?

    23
    4

Uutistamo

Kirjaudu tai luo tunnus Uutistamoon
Twitter- tai Facebook-tunnuksillasi

Facebook Twitter

Uutistamo ei lähetä viestejä Facebookiin tai Twitteriin puolestasi.