Markkinavoimat muuttavat yliopistoja

27.08.2015 - Lukuaika 4 minuuttia
- Suomalainen yhteiskunta
Katariina Juusola - KTT, vieraileva luennoitsija - UAE University

Korkeakoulutuksen kaupallistuminen on muuttanut yliopistojen toimintaa markkinavetoisemmaksi. Seuraukset ovat ristiriitaiset.

Korkeakoulutuksen kaupallistuminen on muuttanut yliopistojen toimintalogiikkaa huomattavasti 2000-luvulla. Kaupallistumisella tarkoitetaan esimerkiksi koulutustarjonnan muuttumista markkinavetoisemmaksi, korkeakoulujen aktiivista osallistumista kaupallisiin toimiin sekä yritysmaailman kielen ja käytänteiden omaksumista yliopistojen johtamisessa. Suomen yliopistot ovat vielä kaupallistumisen jälkijunassa, mutta esimerkiksi Yhdysvalloissa kaupallistuminen on jo osa yliopistojen normaalia toimintalogiikkaa.

Koulutustarjonta on muuttunut markkinavetoisemmaksi: tarjotaan sitä mikä myy mahdollisimman houkuttelevassa formaatissa.

Tutkin väitöskirjassani korkeakoulutuksen kaupallistumista ja sitä, miten markkinavoimat ovat muuttaneet akatemiaa. Keräsin aineistoni Arabiemiraateissa, jonka korkeakoulusektori on kaupallistunut voimakkaasti lukuisten ulkomaisten korkeakoulujen ja etenkin bisneskoulujen tultua alueelle. Näiden koulujen markkinointikampanjat ovat silmiinpistäviä esimerkkejä korkeakoulutuksen kaupallistumisesta – ilmiöstä, joka on yliopistoille uusi ja ristiriitainen. Tässä artikkelissa esitellään korkeakoulutuksen kaupallistumisen taustoja käyttäen aakkosten ensimmäistä kolmea kirjainta.

 

A niin kuin Academia.

Akatemia, yliopisto, on satoja vuosia vanha instituutio, jonka perinteet pohjautuvat keskiaikaiseen korkeakoulujärjestelmään Euroopassa. Vaikka nämä ensimmäiset yliopistot olivatkin pääsääntöisesti uskonnollisia instituutioita, nationalismiaatteen myötä ne valjastettiin palvelemaan kehittyvien kansallisvaltioiden tarpeita eri puolilla Eurooppaa. Yliopistojen rooli yhteiskunnassa oli ennen kaikkea tarjota yleissivistystä eliitille.

Euroopassa oli useita erilaisia korkeakoulumalleja, joista etenkin tutkimusta ja akateemista vapautta korostava saksalainen humboldtilainen malli nousi yleiseksi yliopistoihanteeksi. Yliopistotutkinnot yleistyivät kuitenkin vasta toisen maailmansodan jälkeen, jolloin etenkin Yhdysvalloissa havaittiin korkeakouluilla olevan suora yhteys yritysten tuottavuuden lisäämiseen ja bruttokansantuotteen kasvuun. Yhdysvaltain maineikkaimmat yliopistot ovat kautta historiansa tuottaneet merkittäviä kaupallisia innovaatioita niin lääketieteessä, biotieteissä, sotateollisuudessa kuin myös koulutuksessa. Nämä innovaatiot kylvivät ensimmäiset kaupallistumisen siemenet akatemiaan.

B niin kuin Business.

Bisneskouluilla, niiden opeilla ja ajatusmaailmalla ei katsottu olevan sijaa humboltilaisessa yliopistoihanteessa, joka keskittyi epäkaupallisiin humanistisiin tieteisiin ja tutkimukseen. Kuitenkin Yhdysvalloissa 1950-luvulta alkaen bisneskouluista tuli yhä tärkeämpi osa yliopistoja niiden tutkintojen suosion kasvaessa räjähdysmäisesti. Bisnesoppien levitys ja popularisointi palvelivat bisneskoulujen etuja, ja bisneskieli vakiintui hiljalleen lähes jokaiselle alalle.

Kun opiskelijat ovat asiakkaita, jotka sanonnan mukaan ovat aina oikeassa, opettajien tulee olla nöyriä asiakaspalvelijoita.

Etenkin uusliberalistinen ideologia ja uusi julkisjohtamisen oppi-retoriikka nostivat suosiotaan ja niistä tuli mantroja, joiden oppeja sovellettiin julkisen alan rakennemuutoksiin etenkin 1980-luvulta alkaen. Tämä retoriikka on kyseenalaistanut yleishyödyllisten yhteisöjen hallinnon, tehokkuuden ja julkisen rahoituksen.

Näkyvimpiä uudistuksia monissa länsimaisissa yliopistoissa viime vuosikymmeninä ovat olleet rahoituksen muutos ja yksityistäminen. Yliopistoista on haluttu tehdä markkinavetoisempia, enemmän yksityisten yritysten kaltaisia. Koulutustarjonta on muuttunut samaan suuntaan: tarjotaan sitä mikä myy mahdollisimman houkuttelevassa formaatissa.

Kustannuksia on pyritty siirtämään yhteiskunnalta kuluttajalle, kun korkeakoulutuksen ei katsota enää olevan yleinen vaan yksityinen hyödyke. Yliopistot ovat yritysten tavoin alkaneet rakentaa itsestään brändejä. Kun yliopistolla on vahva brändi, sen on helpompi hankkia yksityistä ja julkista rahoitusta ja mainetta sekä rekrytoida opiskelijoita.

C niin kuin Customer.

Kun monia korkeakouluja on alettu johtaa yritysten tavoin, on loogista pitää opiskelijoita asiakkaina, joita tulee palvella hyvin. Vaikka opiskelijat voidaankin ymmärtää asiakkaina, jotka uhraavat aikaa ja monissa maissa myös rahaa tutkinnon suorittamiseen ja voivat valita useista kilpailevista brändeistä itselleen mieluisimman, ajatus opiskelijoista asiakkaana on kuitenkin pulmallinen.

Korkeakoulutuksen kaupallistuminen on muuttanut opiskelijoiden roolia julkisissa ja yksityisissä yliopistoissa huolimatta siitä, veloittavatko ne lukukausimaksuja vai eivät. Tutkintomaksujen periminen tai niiden korotukset eivät ole kuitenkaan laskeneet opiskelijamääriä. Korkeakoulututkinnon on katsottu olevan välttämätön, tuottoisa investointi ja pääsylippu korkeapalkkaisiin ammatteihin. Useat maineikkaat bisneskoulut ovat jopa alkaneet markkinoida itseään ilmoittamalla, mikä niiden tutkintoihin sijoitetun pääoman tuottoprosentti on.

Kerätessäni väitöskirjani aineistoa Arabiemiraateissa sain kuulla huolestuttavia piirteitä koulutuksen kaupallistumisesta maksullisissa ja maksuttomissa yliopistoissa. Sen sijaan, että opiskelija-asiakkaat kokisivat koulutuksen olevan itsensä kehittämistä, he katsovat olevansa oikeutettuja saamaan tavoittelemansa tuloksen, korkeakoulututkinnon, mahdollisimman vähin ponnisteluin. Monissa yliopistoissa opettajien lahjonta ja kiristys ovat arkipäivää hyvien arvosanojen saamiseksi. Kun opiskelijat ovat asiakkaita, jotka sanonnan mukaan ovat aina oikeassa, opettajien tulee olla nöyriä asiakaspalvelijoita. Akateemisten asiakaspalvelijoiden työpaikat ovat myös usein vaakalaudalla, mikäli asiakkaat eivät ole tyytyväisiä.

Koulutuksen kaupallistumisen voimistuminen, ja etenkin kasvava trendi nähdä opiskelijat asiakkaina, on yhä suurempi ongelma. Johtaako se meidät seuraavaan aakkosten kirjaimeen, D niin kuin Dead end, umpikuja?

 
 

Katariina Juusola

KTT, vieraileva luennoitsija - UAE University
 

Kommentit

Uutistamo

Kirjaudu tai luo tunnus Uutistamoon
Twitter- tai Facebook-tunnuksillasi

Facebook Twitter

Uutistamo ei lähetä viestejä Facebookiin tai Twitteriin puolestasi.