Liberaalit kaveeraavat todennäköisemmin keskenään

24.03.2016 - Lukuaika 3 minuuttia
- Mediat ja teknologia Suomalainen yhteiskunta
Juha Itkonen - Valtiotieteiden tohtori - Kirjoittaja väitteli Helsingin yliopistosta aiheena verkostojen taloustiede ja työskentelee nykyään ekonomistina Suomen Pankissa.

Kaksi arvoiltaan liberaalia ihmistä on todennäköisemmin ystäviä keskenään kuin kaksi konservatiivia. Tuore tutkimus valottaa sosiaalisten kuplien luonnetta.

Juuri julkaistu tutkimuksemme, jossa tarkastelimme arvoja Facebookin kaveriverkoissa, auttaa valottamaan sosiaalisten kuplien luonnetta (Lönnqvist & Itkonen, 2016). Facebook-kaverit ovat tyypillisesti keskenään tuttuja myös netin ulkopuolella. Siksi Facebookiin perustuvien tulosten voidaan jossain määrin odottaa pätevän myös niin sanotussa reaalimaailmassa.

Sosiaalisia verkostoja on tutkittu jo 1900-luvun alusta, mutta sosiaalisen median yleistyminen, Facebookin ja Twitterin kaltaiset palvelut sekä uudet tutkimusmenetelmät ovat mahdollistaneet valtavien aineistojen analysoimisen. Facebookilla on jo yli miljardi päivittäistä käyttäjää ja se on monille erottamaton osa arkea.

Facebookin kaveriverkkoihin sisältyy koko sosiaalisten suhteiden kirjo.

Facebookin kaveriverkkoihin sisältyy koko sosiaalisten suhteiden kirjo. Käyttäjien siteet Facebook-kavereihinsa voivat olla vahvoja tai heikkoja. Vahvat siteet, kuten sukulaissuhteet tai läheiset ystävyyssuhteet, ovat ihmissuhteita, jotka koetaan elämässä tärkeiksi ja joissa vuorovaikutus on tiheää. Mutta myös heikoilla suhteilla (puolitutuilla ja kauan sitten unohtuneilla luokkatovereilla) on monien yhteiskunnallisten ja taloudellisten ilmiöiden kannalta suuri merkitys. Esimerkiksi erilaiset mielipiteet ja argumentit tavoittavat helpommin henkilön, jolla laaja ja monipuolinen verkosto. Hän on myös paremmassa asemassa vaikuttamaan muiden mielipiteisiin verkostonsa välityksellä.

Henkilökohtaiset arvot määrittävät, keihin luomme siteitä, ja ketkä huolivat meidät omaan sosiaaliseen verkostoonsa.

Kun henkilökohtaisia arvoja tutkitaan tieteellisesti, ne pitää ensin käsitteellistää ja tehdä mitattavaksi. Tähän yleisesti käytetty välinen on ns. Schwartzin arvoteoria. Siinä henkilökohtaiset arvot nähdään elämää ohjaavina tavoitteina. Arvot poikkeavat esimerkiksi asenteista ja mielipiteistä siinä, että ne asettuvat tärkeysjärjestykseen ja soveltuvat useisiin eri tilanteisiin.

Schwartzin malliin perustuvat arvot voidaan tiivistää kahteen pääulottuvuuteen, joista ensimmäinen on muutosvalmius vs. säilyttäminen. Muutosvalmius viittaa arvoihin, jotka korostavat halua seurata yksilöllisiä päämääriä. Säilyttäminen puolestaan viittaa yhteisöjen jatkuvuutta korostaviin arvoihin.

Toinen on itsensä ylittäminen vs. itsensä korostaminen. Itsensä ylittäminen liittyy haluun huomioida toisten ihmisten hyvinvointia, kun itsensä korostamiseen liittyvät arvot antavat suuremman painon yksilöllisille päämäärille ja henkilökohtaisille tavoitteille. Kansanomaisemmin termein voidaan puhua arvoliberaaleista ja -konservatiiveista sekä vasemmistosta ja oikeistosta.

Tutkimuksessa tarkastelimme, miten arvot vaikuttavat kaverisuhteiden todennäköisyyteen Facebookissa. Ovatko esimerkiksi kaksi konservatiivisten arvojen kannattajaa todennäköisemmin kavereita kuin kaksi liberaalia? Entä kuinka tyypillisiä ovat vasemmiston ja oikeiston väliset kaverisuhteet?

Havaitsimme, että kaverisuhteet solmitaan useimmiten samanmielisten kesken ja että arvoliberaalit ovat todennäköisemmin kavereita samanmielisten kanssa kuin konservatiivit. Eroa ei selittänyt ikä, sukupuoli, persoonallisuuserot, maantiede eikä sosioekonomiset taustatekijät.

Yksi mahdollinen selitys havainnolle on, että kukin on konservatiivi tavallaan, kun taas liberaalit ovat liberaaleja samalla tavalla. Esimerkiksi konservatiivisella kristityllä ja muslimilla voi olla hyvin vähän yhteistä, vaikka molemmat ovatkin konservatiiveja.

Vastaavasti kaverisuhteet olivat todennäköisempiä vasemmistolaisten kesken kuin oikeistolaisten kesken, eli vasemmistolaiset olivat keskenään kavereita useammin kuin oikeistolaiset keskenään. Havaintoa saattaa selittää yhteistyöhön usein liittyvä yksityisten ja yhteisten etujen välinen ristiriita. Vasemmiston arvoissa korostuu tulojen jakaminen ja sosiaaliturvan vahvistaminen, mutta tällainen politiikka on alttiina vapaamatkustajille, jos kaikki eivät jaa samoja arvoja.

Tutkimustulokset siis tukevat käsitystä, että sosiaaliset verkostot ovat jossain määrin jakautuneet arvojen suhteen. Onko syytä olla huolissaan, että yhtenäiseksi mielletty suomalainen kulttuuri on pirstoutunut ja kansa jakautunut arvoiltaan erillisiin ryhmiin, jotka eivät enää kykene ymmärtämään toisiaan?

Ei välttämättä. Jo muinaiset kreikkalaiset panivat merkille, että ihmiset pitävät itsensä kaltaisista ihmisistä ja että ystävykset usein muistuttavat toisiaan. Ystävät jakavat samankaltaisen arvomaailman. Ja vaikka Facebook-kaverit ovat todennäköisemmin samanmielisiä, on hyvä huomata, että valtaosalla ihmisistä on myös runsaasti erimielisiä kavereita. Sosiaalisessa mediassa erilaisilla arvomaailmoilla on siis ainakin mahdollisuus kohdata, vaikka käytännössä eriävät mielipiteet päätyvät harvemmin omaan uutisvirtaan.

 
 

Juha Itkonen

Valtiotieteiden tohtori - Kirjoittaja väitteli Helsingin yliopistosta aiheena verkostojen taloustiede ja työskentelee nykyään ekonomistina Suomen Pankissa.
 

Kommentit

Uutistamo

Kirjaudu tai luo tunnus Uutistamoon
Twitter- tai Facebook-tunnuksillasi

Facebook Twitter

Uutistamo ei lähetä viestejä Facebookiin tai Twitteriin puolestasi.