Kännykkä on maailmassa jo yleisempi kuin vesi tai sähkö

14.02.2016 - Lukuaika 3 minuuttia
- Maailmanpolitiikka
Heidi Kaila - Taloustieteen tohtorikoulutettava, Kööpenhaminan yliopisto - Vieraileva jatko-opiskelija, Cornellin yliopisto

Kenialainen M-Pesa mobiilipankkipalvelu on esimerkki siitä, miten uusi teknologia voi luoda hyvinvointia kehittyvissä maissa. Teknologia ei kuitenkaan ole ihmelääke, ja epäonnistuneet IT-hankkeet käyvät kansantalouksille kalliiksi. Digitaalisen vallankumouksen täysi potentiaali on vielä saavuttamatta, todetaan Maailmanpankin tuoreessa raportissa.

Kännykkä on maailmassa yleisempi luksus kuin sähkö tai vesi. Tämä ja monta muuta uskomatonta tilastofaktaa käyvät ilmi maailmanpankin tammikuussa julkaisemasta World Development Report 2016 raportista. Raportti julkaistaan vuosittain ja se käsittelee aina ajankohtaista ja tärkeää kehittyviin talouksiin liittyvää teemaa. Tänä vuonna raportti kokoaa tutkimustuloksia IT-teknologian globaalista levinneisyydestä, sen mahdollisuuksista ja rajoista.

Parhaimmillaan IT-teknologia on tuonut valtavia taloudellisia hyötyjä niin yksilöille, yrityksille kuin kansantalouksillekin – myös kehittyvissä talouksissa. Raportin löydös tuskin tulee yllätyksenä Nokian kultavuosia kaipaavalle suomalaiselle.

Rahalähetykset M-Pesan kautta ovat auttaneet kotitalouksia selviytymään esimerkiksi sairaudesta tai sadon menetyksestä.

Uusia Nokioita syntyy maailmalla onneksi jatkuvasti. Hyvä esimerkki on Keniassa vuonna 2007 kehitetty mobiilipankkijärjestelmä M-Pesa. Kyseessä ei ole uusi appi, vaan SIM-kortin kautta toimiva rahansiirtopavelu, joka toimii siis vaikka vanhalla Nokiallakin. M-Pesan avulla voi esimerkiksi maksaa ostoksia tai lähettää perheelle rahaa Mombasasta maaseudulle.

Keniassa vain pienellä osalla väestöstä on mahdollisuus avata pankkitili, joten M-Pesa on tehnyt kaupankäynnistä ja rahansiirroista turvallisempaa ja helpompaa. Lisäksi se on luonut kilpailua markkinoille laskien kilpailijoiden hintoja.

M-Pesa on tutkitusti vaikuttanut suoraan myös ihmisten hyvinvointiin. Rahalähetykset ovat auttaneet kotitalouksia selviytymään esimerkiksi sairauden tai sadon menetyksen aiheuttamasta taloudellisesta ahdingosta. Kaikkiaan M-Pesa on huikea menestystarina Kenian yrityshistoriassa, ja palvelu on levinnyt jo muualle Afrikkaan, Aasiaan ja Itä-Eurooppaankin.

Maailmanpankin raportti muistuttaa kuitenkin, että teknologian kehityksen varjopuolet lisääntyvät myös nopeasti. Mitä voimakkaammin talous, työpaikat, julkiset palvelut ja sosiaaliset kontaktit digitalisoituvat, sitä hankalampi tilanne on niillä, jotka eivät pääse nauttimaan teknologisesta kehityksestä. Maailmassa asuu edelleen puoli miljardia ihmistä mobiiliverkon ulkopuolella. Neljällä miljardilla ihmisellä ei vielä ole nettiyhteyttä.

Onnistuneesti läpi viedyt IT-hankkeet saattavat huonosti suunniteltuina jopa heikentää hallinnon laatua entisestään.

Toinen teknologian kääntöpuoli on ihminen. Teknologia ei automaattisesti ratkaise jokaista ongelmaa. Jokainen sosiaalisessa mediassa aikaansa viettävä opiskelija tietää, ettei tuliterän tietokoneen omistaminen vielä takaa opinnäytetyön valmistumista. Yhden opiskelijan saamattomuus ei vielä kansantaloutta kaada, mutta lukuisat esimerkit kalliista epäonnistuneista julkisen sektorin IT-hankkeista hetkauttavat valtioiden budjetteja.

Maailmanpankin karkean arvion mukaan kehittyvissä talouksissa jopa 30 prosenttia kaikista julkisen sektorin suurista IT-hankkeista oli täydellisiä epäonnistumisia ja 50–60% osittaisia epäonnistumisia. Kehittyneissä maissa tilanne ei välttämättä ole sen valoisampi: epäonnistumisprosentti on samaa luokkaa Yhdysvalloissa ja Suomessakin hankkeet epäonnistuvat usein.

Julkisten IT-hankkeiden tavoitteena on usein parantaa hallinnonpitoa ja tehdä siitä läpinäkyvämpää. Onnistuneesti läpi viedyt hankkeet saattavat huonosti suunniteltuina jopa heikentää hallinnon laatua entisestään.

Yksi raportin pääviesteistä on, että vasta sitten IT-vallankumouksesta saadaan kaikki hyöty irti, kun inhimillinen aspekti eli ”analogiset komplemenetit” ymmärretään ja suunnitellaan paremmin. Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa vain 14 prosentilla väestöstä on kotoa yhteys sähköverkkoon, kun taas 70 prosentilla on mahdollisuus käyttää kännykkää.

Mailla, joilla on suuria ongelmia puhtaan juomaveden ja sähkön, koulutuksen ja perusterveydenhuollon saatavuudessa, ei pitäisi olla varaa haaskata resursseja epäonnistuviin IT-hankkeisiin.

Kirjoittaja on Uutistamo-tiimin jäsen.

 
 

Heidi Kaila

Taloustieteen tohtorikoulutettava, Kööpenhaminan yliopisto - Vieraileva jatko-opiskelija, Cornellin yliopisto
 

Kommentit

Uutistamo

Kirjaudu tai luo tunnus Uutistamoon
Twitter- tai Facebook-tunnuksillasi

Facebook Twitter

Uutistamo ei lähetä viestejä Facebookiin tai Twitteriin puolestasi.