Huumeen ja lääkkeen häilyvä raja

18.12.2013 - Lukuaika 2 minuuttia
- Keho, mieli ja sukupuoli
Mikko Salasuo - Vastaava tutkija, Talous- ja sosiaalihistorian dosentti, valtiotieteiden tohtori - Nuorisotutkimusverkosto

Jopa seitsemän prosenttia suomalaisista on käyttänyt lääkkeitä ei-lääkinnällisiin tarkoituksiin. Harva tulee ajatelleeksi, että esimerkiksi lääkärin ohjeiden vastaisesti nautittuna moni unilääkekin on huume. Mutta missä kulkee lääkkeen ja huumeen raja? Samoja aineita käytetään sekä lääkinnällisiin että ei-lääkinnällisiin tarkoituksiin.

Tuoreessa Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä Karoliina Karjalainen ja Pekka Hakkarainen kirjoittavat uni-, kipu ja rauhoittavien lääkkeiden ei-lääkinnällisestä käytöstä. Aiempaa koko väestöä koskevaa tutkimusta aiheesta ei ole, joten tutkimusartikkeli valottaa tuntematonta. Tulokset yllättävät. Peräti seitsemän prosenttia suomalaisista on joskus elämässään käyttänyt edellä mainittuja lääkkeitä ei-lääkinnällisiin tarkoituksiin.

Ei-lääkinnällisesti käytettävät uni- ja rauhoittavat lääkkeet ovat pääosin bentsodiatsepiineja – niin kutsuttuja pameja. Kipulääkkeet puolestaan opioidi-pohjaisia – opiaatteja. Niiden ei-lääkinnällinen käyttö rinnastuu lainsäädännössä huumausaineen käyttörikokseen ja välitys huumeiden välittämiseen. Kun lääkkeiden ei-lääkinnällinen käyttö suhteutetaan huumeiden käyttöön, päästään asian ytimeen.

Viimeisen väestökyselyn mukaan kannabista on joskus kokeillut 17 prosenttia suomalaista, mikä on huumausaineista eniten. Tämän jälkeen tulee amfetamiini kahdella prosentilla. Lääkkeiden ei-lääkinnällinen käyttö on siis seitsemällä prosentilla kirkkaasti toiseksi yleisin tapa käyttää huumausaineita. Mainitut lääkkeet tosiaan muuttuvat lain silmissä huumeiksi, kun niiden käyttö on ei-lääkinnällistä.

Mikäli vastaava luku saataisiin kyselyssä huumeen osalta, olisi massamittainen moraalipaniikki valmis. Moni saattaa ajatella, että tässä on kyse vain lääkkeistä. Samalla kuitenkin unohtuu, että kaikki yleisimmät huumausaineet ovat olleet ja ovat edelleen myös lääkekäytössä. Hankalaa, sillä moni ei ajattele nielaisevansa unilääkkeeksi nappia, joka on ilman unen tavoittelua huumetta.

Lääkärin ohjeiden mukaisesti otettu pilleri on lääke, mutta täysin sama tabletti ohjeista poiketen nielaistuna on huume. Mikäli taas ostaa identtisen lääkkeen katukaupasta, on yhteiskunnan silmissä epäilyttävä ja vaarallinen huumehörhö. Onkin hyvä muistaa huumeista keskusteltaessa, että sellaista ainetta kuin huume ei ole farmakologisesti tai loogisesti olemassakaan. On vain kontrollipolitiikan tarpeisiin tehty sopimus, joka kieltää tietyt lääkkeet väärin psykoaktiivisin tavoittein nautittuna.

 
 

Mikko Salasuo

Vastaava tutkija, Talous- ja sosiaalihistorian dosentti, valtiotieteiden tohtori - Nuorisotutkimusverkosto
 

Kommentit

Uutistamo

Kirjaudu tai luo tunnus Uutistamoon
Twitter- tai Facebook-tunnuksillasi

Facebook Twitter

Uutistamo ei lähetä viestejä Facebookiin tai Twitteriin puolestasi.