Euroopan keskuspankki jatkaa rahan painamista

25.02.2016 - Lukuaika 4 minuuttia
- Maailmanpolitiikka Suomalainen yhteiskunta
Aino Silvo - Väitöskirjatutkija, taloustiede - Helsingin yliopisto

Euroopan keskuspankki aloitti miltei vuosi sitten massiivisen valtion velkakirjojen osto-ohjelman, jolla se on pyrkinyt elvyttämään euroalueen taloutta ja nostamaan inflaatio-odotuksia. EKP:n rahapolitiikka on siis ollut hyvin elvyttävää jo pitkään, ja tammikuussa pankki antoi viitteitä elvytyksen lisäämisestä entisestään. Mitä määrällinen elvytys on, ja kuinka se toimii?

Euroopan keskuspankin (EKP) neuvosto ilmoitti tammikuussa harkitsevansa rahapoliittisten toimiensa uudelleenarviointia maaliskuun kokouksessa. Ilmoitus tulkittiin laajasti merkkinä keskuspankin määrällisen elvytyksen lisäämisestä.

Määrällisellä elvytyksellä (quantitative easing, QE) tarkoitetaan keskuspankin osto-ohjelmia. Niissä keskuspankki ostaa markkinoilta arvopapereita painamalla uutta rahaa. EKP:n kohdalla kyseessä ei ole suora setelirahoitus, jossa keskuspankki painaisi rahaa rahoittaakseen suoraan julkisen sektorin budjettia. EKP ostaa vain jo liikkeelle laskettuja velkakirjoja yksityisiltä sijoittajilta.

Euroalueen korot ovat pitkään olleet hyvin matalalla, ja EKP:n ohjauskorko on nollan tuntumassa. Talouden näkymät ovat kuitenkin edelleen huonot, eikä euroalueen talouskasvu ole lähtenyt kunnolla nousuun vuosia jatkuneen laman jälkeen.

Laman aikana keskuspankin pyrkimyksenä on elvyttää taloutta. Tavanomaisesti se tekee näin laskemalla ohjauskorkoa. Alhainen korkotaso tekee investoimisesta ja kulutuksesta halpaa, mikä puolestaan edistää talouskasvua. Euroalueen lama on kuitenkin niin syvä ja pitkittynyt, että edes ohjauskoron asettaminen lähelle nollaa ei ole tuonut riittävää kasvua.

Euroalueen lama on kuitenkin niin syvä ja pitkittynyt, että edes ohjauskoron asettaminen lähelle nollaa ei ole tuonut riittävää kasvua.

Taloudellisen päätöksenteon kannalta keskeistä on reaalinen korkotaso. Se tarkoittaa inflaatiolla korjattua korkotasoa: reaalikorko on nimellinen korko vähennettynä inflaatiolla. Reaalikorko siis laskee, kun joko nimellinen korko laskee tai inflaatio kiihtyy. Ohjauskoron ollessa nollan tuntumassa EKP:n koronlaskuvara on käytetty.

Määrällinen elvytys perustuu ensinnäkin siihen, että rahan määrän lisääminen taloudessa nostaa hintatasoa, ainakin viiveellä. Se nostaa siis odotuksia tulevasta inflaatiosta esimerkiksi vuoden tai parin päästä. Tämä puolestaan laskee reaalikorkoa. Lisäksi se heikentää euron valuuttakurssia suhteessa muihin valuuttoihin, mikä tukee euroalueen vientiä.

EKP on vuodesta 2009 toteuttanut arvopapereiden osto-ohjelmia, jotka eivät kuitenkaan ole olleet varsinaista määrällistä elvytystä siinä mielessä, että ne tähtäisivät rahan määrän huomattavaan lisäämiseen tai inflaatiovauhdin kiihdyttämiseen. Sen sijaan ne pyrkivät lähinnä alentamaan yritysten ja euroalueen kriisimaiden velkarahoituksen kustannuksia markkinoilla.

Viime maaliskuussa EKP aloitti joukkovelkakirjojen osto-ohjelmansa, jossa se on ostanut noin 50 miljardilla eurolla valtioiden velkakirjoja joka kuukausi. Ohjelman tavoitteeksi EKP on yksiselitteisesti ilmoittanut inflaatiovauhdin nostamisen.

Toinen määrällisen elvytyksen vaikutusmekanismi perustuu niin kutsuttuun tuottokäyrään, eli eri aikaan erääntyvien velkakirjojen tuottojen väliseen suhteeseen. Juoksuajaltaan eripituisten valtion velkakirjojen ostaminen suurissa määrin nostaa niiden hintaa, ja siten painaa niiden tuottoja alas.

Osto-ohjelmien avulla keskuspankki voi siis yrittää vaikuttaa myös pitkiin korkoihin, millä on elvyttävä vaikutus erityisesti pitkäaikaisiin investointeihin sekä julkiseen talouteen, ja sitä kautta ne nostavat myös inflaatio-odotuksia. Joukkovelkakirjojen tuottojen lasku heijastuu rahoitusmarkkinoilla myös muihin omaisuuseriin, kun sijoittajat hakevat parempia tuottoja muualta, esimerkiksi osakemarkkinoilta. Tämä helpottaa ja halventaa yritysten mahdollisuuksia saada rahoitusta markkinoilta.

Vielä joulukuussa EKP:n neuvosto ilmoitti olevansa tyytyväinen osto-ohjelmien vaikutuksiin. Miksi se siis jo tammikuussa vihjasi harkitsevansa ohjelmien uudelleenarviointia?

Määrällinen elvytys perustuu ensinnäkin siihen, että rahan määrän lisääminen taloudessa nostaa hintatasoa, ainakin viiveellä.

Keskuspankki voi muuttaa osto-ohjelman kokoa, kestoa tai koostumusta. Ohjelman keston tai ostojen määrän kasvattaminen, siis määrällisen elvytyksen lisääminen, voi tulla kyseeseen, koska inflaatio-odotukset ja talouden näkymät ovat edelleen heikot. Tämä johtuu suureksi osaksi Euroopan ulkopuolisista tekijöistä. Öljyn hinta on jatkanut alkuvuonna rajua laskuaan, mikä osaltaan hidastaa inflaatiota. Kehittyvien markkinoiden epävakaa tilanne, erityisesti Venäjällä ja Kiinassa mutta myös Lähi-Idässä, painaa osaltaan Euroopan kasvunäkymiä alas.

Osto-ohjelman koostumuksen muuttaminen voisi tulla kyseeseen, jos vaikuttaa siltä, ettei rahan määrän lisääminen markkinoilla vaikuta talouteen toivotulla tavalla. Ostojen koostumusta muuttamalla, siis vaikuttamalla erilaisten arvopapereiden suhteellisiin tuottoihin, keskuspankki voi pyrkiä ohjailemaan sitä, miten rahoitus kohdentuu markkinoilla. Toinen syy koostumuksen muuttamiselle voi olla yksinkertaisesti se, että valtioiden velkakirjoja ei ole riittävästi ostettavaksi. Tällöin osto-ohjelmaa täytyy laajentaa koskemaan myös muita arvopapereita, jotta ostojen suuruus voidaan säilyttää ennallaan.

EKP on ilmoittanut jatkavansa osto-ohjelmaansa joka tapauksessa ainakin ensi vuoteen saakka, ja todennäköisesti vielä pitempäänkin. Vaikka talouden näkymät paranisivat ja inflaatio saataisiin tavoitevauhtiinsa eli kahden prosentin tienoille, keskuspankki ei voi lopettaa massiivisia ostoja kertarysäyksellä. Määrällinen elvytys tulee säilymään EKP:n rahapolitiikan pääasiallisena välineenä vielä pitkään, eivätkä osto-ohjelman mahdolliset muutokset muuta tätä päälinjaa.

 
 

Aino Silvo

Väitöskirjatutkija, taloustiede - Helsingin yliopisto - @AinoSilvo
 

Kommentit

Uutistamo

Kirjaudu tai luo tunnus Uutistamoon
Twitter- tai Facebook-tunnuksillasi

Facebook Twitter

Uutistamo ei lähetä viestejä Facebookiin tai Twitteriin puolestasi.