Eduskuntavaalit sähköistivät Twitterin

10.06.2015 - Lukuaika 5 minuuttia
- Mediat ja teknologia Suomalainen yhteiskunta
Kimmo Elo - Dosentti - Turun yliopisto, Politiikan tutkimuksen laitos - Åbo Akademi, Saksan laitos
Niko Hatakka - VTM, tohtorikoulutettava - Eduskuntatutkimuksen keskus

Tulosilta sai aikaan vilkasta Twitter-keskustelua, jota rytmittivät television tuloslähetykset. Televisio näyttäisikin yhä muodostavan instituution, johon luotetaan ja viitataan ja jonka ympärille kokoonnutaan.

Eduskuntavaalien tulosta tulkittiin sosiaalisessa mediassa keväällä 2015 erittäin intensiivisesti. Sitä voidaan pitää yhtenä osoituksena sosiaalisen median painoarvon kasvamisesta politiikan tapahtumien välittäjänä ja kansalaisten osallistumisen areenana. Samalla television asema yhteiskunnallisen tiedon keskeisenä kanavoijana on, jos ei sentään murtunut, vähintään murroksessa. Aikaisemmin eniten valtaa vaalituloksen tulkitsemisessa oli poliitikkojen itsensä lisäksi muutamilla television vaaliasiantuntijoilla ja pääkirjoitustoimituksilla. Sosiaalisessa mediassa analysoijien ja tulkitsijoiden lukumäärä on moninkertainen. Onko televisio kyennyt säilyttämään roolinsa keskusteluita kanavoivana instituutiona?

Vaalituloksen tulkinnat heijastuvat puolueiden kannatukseen

Vaalivoittojen ja -tappioiden syiden julkisella analyysillä on merkittävä tehtävä vaalimandaattien legitimiteetin arvioinnissa, vaikkei sillä ole vaikutusta parlamentin kokoonpanoon. Vaalituloksen tulkinnat heijastuvat esimerkiksi puolueiden vaalien jälkeisessä kannatuksessa, kansalaisten käsityksissä äänestämisen arvokkuudesta sekä arvioissa puolueiden hallituskelpoisuudesta ja sisäisistä valtasuhteista.

Tarkastelimme sitä, miten eduskuntavaalien 2015 tulosillan televisiolähetykset vaikuttivat vaaleista käytyyn Twitter-keskusteluun. Käytetty aineisto kerättiin tulosiltana klo 18:30-02:30 välillä, yhteensä kahdeksan tunnin ajalta. Mikroblogipalvelusta kerättiin kaikki viestit, joissa esiintyi hashtag ”#vaalit2015”. Se oli käyttäjien ja suurimpien medioiden jo varhain vaalikeväänä lanseeraama tunniste. Aineistoon tallentui lähes 60 000 twiittiä. Aineistokeruu tapahtui R-tilasto-ohjelmiston twitteR-louhinta- ja analyysityökalun avulla.

Kuva 1: Twiittausaktiivisuus viiden (5) minuutin sykleissä tulosiltana.

Tulosillan televisiolähetyksillä oli selkeä vaikutus vaalikeskustelun aktiivisuuteen Twitterissä (Kuva 1). Vaaleihin liittyvien twiittausten määrissä tapahtuvat muutokset noudattavat varsin tarkasti vaali-illan televisiolähetysaikoja. Vastaava ilmiö on havaittu myös muissa maissa.

Twiittien määrään vaikuttivat voimakkaimmin vaali-illan etenemisen kannalta keskeisimmät hetket: ennakkoäänten julkaiseminen (klo 20:00), Ylen ennusteen julkaiseminen (n. klo 21:30) ja lopullisen tuloksen julkaiseminen (n. klo 22:50). Ennakkoäänten tapauksessa twiittien määrässä oli pieni kuoppa sillä aikaa kun vaalilähetys oli tauolla pääuutislähetyksen ajan. Kun lähetys palasi tulosstudioon ja asiantuntijat pääsivät uudelleen ääneen, myös twiittausten määrä lähti nousuun. Tämä näyttäisi osoittavan, että juuri vaalituloksen analyyseillä on keskustelua katalysoiva ja ylläpitävä vaikutus.

Twitterissä vaalikeskustelua kävi 0,3 % äänioikeutetuista

Tarkasteltavalla aikavälillä yli 12 500 käyttäjää lähetti #vaalit2015-tunnisteella varustettuja twiittejä. Niitä oli yhteensä yli 57 000. Se kuulostaa äkkiseltään paljolta. Kyse on kuitenkin marginaalisesta ryhmästä. Äänioikeutettujen kokonaismäärään suhteutettuna Twitterissä vaalikeskustelua käyneiden käyttäjien määrä vastasi noin 0,3 % äänioikeutetuista. Viestit myös jakautuivat hyvin epätasaisesti twiittaajien kesken (Kuva 2). Aktiivisimmat lähettivät yli 100 viestiä, mutta vain joka kolmas twiittasi enemmän kuin kolme kertaa. Vajaa kolmannes twiittasi tarkastelujaksolla vain kerran. Siispä eniten twiitannut prosentti keskustelijoista tuotti lähes viidenneksen kaikista puheenvuoroista. Lisäksi yli puolet twiiteistä oli uudelleentwiittauksia eli käytännössä uutta sisältöä keskusteluun toi vain joka toinen viesti.

UUTISTAMO_Kuva-2

Kuva 2: TOP-20 twiittaajat (eniten twiittauksia).

UUTISTAMO_Kuva-3

Kuva 3: TOP-20 hashtagit (eniten kohdistettuja twiittejä).Keskustelun analysoinnin kannalta olennaisten top-hashtagien erittelemiseksi laskennassa ei ole huomioitu suoraan vaaleihin liittyneitä hashtageja (#vaalit2015, #finelec2015, #valet2015, #vaalit, #eduskuntavaalit, #ylevaalit).

Vastaava vinouma voidaan havaita hashtagien kohdalla (Kuva 3). #vaalit2015 tunnisteen lisäksi samassa twiitissä käytettiin usein jotain muuta tunnistetta. Joka kymmenes twiittaus mainitsi jonkin top 20 -taulukon hashtageista. Tunnisteita käytettiin liittämään puheenaiheet ennen kaikkea puolueisiin, vaali-illan vaiheisiin ja eri paikkakunnilla koetun vaalijännityksen ja sen purkautumisen aiheuttamiin tunteisiin, kuten #toivoon, #riemuun ja #vitutukseen. Jopa kaksi kolmesta hashtagista kuitenkin mainittiin vain kerran. Ainoastaan kerran käytettyjen hashtagien kohdalla kyse oli monesti käyttäjien keksimistä hassuttelu- tai protestitunnisteista, esim. #1991taas, #70isback tai #öööö.

UUTISTAMO_Kuva-4

Kuva 4: Puolue-hashtagien vetovoima.

Analysoimme puolueisiin kohdistunutta Twitter-kiinnostusta tarkastelemalla puolue-hashtagien vetovoimaa verkostoanalyysin avulla (Kuva 4). Verkostossa on huomioitu kaikki kahdeksan eduskuntapuoluetta, joiden hashtagit erottuvat vihreinä solmuina. Puolue-tunnisteiden koko on suhteutettu niihin kohdistettujen twiittausten lukumäärään. Twitter-käyttäjät on esitetty keltaisina solmuina ja kuvion selkeyttämiseksi on suodatettu pois käyttäjät, jotka lähettivät vain yhden puolue-hashtagilla varustetun twiitin. Verkoston visualisointi perustuu algoritmiin, joka pyrkii tuomaan esiin verkostoon liittyvät klikit tai klusterit ryhmittelemällä samaan klikkiin kuuluvat solmut lähelle toisiaan.

Vaalivoittajat herättivät eniten kiinnostusta Twitterissä

Kuviosta nousee selkeästi esille jako ”puoluekiinnittyneisiin” ja ”yleiskommentoijiin”. Ensimmäisen ryhmän twiittaajat ryhmittyvät kunkin puolue-hashtagin lähelle omiksi ryppäikseen, kun taas jälkimmäisen ryhmän edustajat sijoittuvat kuvion keskelle. Puolueiden vetovoimaisuutta havainnollistavat twiittaajia ja puolue-hashtageja yhdistävät viivat: mitä tummempi viiva, sitä enemmän twiittejä tunnisteeseen virtasi.

Kuviosta huomataan myös selkeästi, että puolueisiin kohdistunut kiinnostus oli vahvasti riippuvainen puolueen vaalituloksen kehityksestä tulosillan aikana. Tunnisteiden perusteella puolueista eniten kiinnostusta herättivät merkittävimmät voittajat eli keskusta (246 twiittausta), vihreät (274) ja perussuomalaiset (155) sekä kakkospaikasta taistellut kokoomus (241). Suuret tappiot kärsinyt vasemmisto ei sen sijaan samoissa määrin onnistunut herättämään huomiota (Vas 21, SDP 124). Erityisesti keskusteltiin perussuomalaisten heikosta ennakkoäänisaaliista ja puolueen vähittäisestä hivuttautumisesta nelospaikalta toiseksi suurimmaksi puolueeksi. Nousu huipentui niin riemukkaisiin, huvittuneisiin kuin ärtyneisiin tulkintoihin perussuomalaisten vaalijuhlissa rytmillään villinneestä ”jytkytyksestä”.

Journalismi on sosiaalisessa mediassa käytävän yhteiskunnallisen keskustelun keskeistä polttoainetta. Television valtakunnalliset vaalilähetykset tarjosivat vaali-iltana Twitter-keskustelijoille yhteisen viittauskohteen ja kehyksen vaalituloksen kommentoinnille. Koska sosiaalisessa mediassa käydyllä keskustelulla on taipumus ideologisesti eriytyä ja pirstoutua, riippumattomilla tiedotusvälineillä on tärkeä tehtävä tarjota keskustelulle yhteinen lähtökohta. Valtakunnalliset, kattavat ja informatiiviset television tuloslähetykset tulevat säilyttämään arvonsa tulevissakin vaaleissa, joissa #-symboli viittaa muuhunkin kuin äänestysnumeroon.

 
 

Kimmo Elo

Dosentti - Turun yliopisto, Politiikan tutkimuksen laitos - Åbo Akademi, Saksan laitos

Niko Hatakka

VTM, tohtorikoulutettava - Eduskuntatutkimuksen keskus
 

Kommentit

Uutistamo

Kirjaudu tai luo tunnus Uutistamoon
Twitter- tai Facebook-tunnuksillasi

Facebook Twitter

Uutistamo ei lähetä viestejä Facebookiin tai Twitteriin puolestasi.