Brasilian MM-turnauksessa karnevaali hiljensi kritiikin

20.07.2014 - Lukuaika 3 minuuttia
- Maailmanpolitiikka
Sami Kolamo - Tutkija - Viestinnän, median ja teatterin yksikkö, Tampereen yliopisto

Maailmanluokan megatapahtumat kuten miesten jalkapallon MM-kisat saavat valtavasti mediahuomiota, joka saattaa kuitenkin jäädä monella tapaa vaillinaiseksi. Vaikka ”hyvät bileet” ja unohtumattomat pelitilanteet muodostavat kiistämättä keskeisen osan kisojen jälkeensä jättämästä perinnöstä, ne eivät ole koko kuva. FIFAn kontrolloimien keskeisten tapahtumapaikkojen ulkopuolisilta soraääniltä ei voida eikä niiltä pidä välttyä.

Etelä-Afrikan jalkapallon MM-kisojen jälkeen Helsingin Sanomat (12.7.2010) vakuutteli lukijoilleen: ”Jos järjesti Etelä-Afrikka isot juhlat, Brasiliaa ei kannata epäillä. Siellä osataan bailata vähintään yhtä paljon ja näkyvästi.” Brasilian MM-turnauksen päätyttyä Helsingin Sanomat (15.7.2014) määritti kisat ”tunteiden pyörremyrskyksi” ja ”pelilliseksi ilotulitukseksi”, jossa ”nähtiin valtava määrä kyyneleitä, onnea ja dramatiikkaa”. Virallisten televisiolähetysten kautta välittyvä karnevaalitunnelma ja jalkapallon sisäinen draama eleineen ja ilmeineen eli megatapahtuman ”näkyvä pinta” näyttäisi olevan se odotushorisontti, johon niin katsojat kuin toimittajat useimmiten haluavat kiinnittyä.

Vaikka ennen Brasilian MM-kisoja myös suomalainen valtamedia kirjoitti yllättävän paljon kisajärjestelyjen epäkohdista, kustannusten paisumisesta ja protestimarsseista, turnauksen alkaessa toimittajien katse suuntautui pääosin pelitapahtumiin. MM-kisojen jälkeen toimittajat puhuivat yksituumaisesti ”hienoista kisoista” ja kisaisännän vieraanvaraisuudesta.

Tämä tarinakaava toistuu MM-turnauksesta toiseen. Samalla kisojen jättämästä perinnöstä puhutaan tavalla, johon ovat selvästi vaikuttaneet televisiolähetyksissä lähikuviin poimittujen pelaajien, valmentajien ja fanien tunnekokemukset. Mieleenpainuvimpia – mediassa toistetuimpia ja kierrätetyimpiä – kisojen perintöön yhdistettyjä hetkiä olivat Saksan 7-1 murskavoitto isäntämaa Brasiliasta ja uruguaylaisen Luis Suárezin puremistapaus.

Yhteiskunnallisten epäkohtien sivuuttaminen Brasilian MM-kisojen jättämästä perinnöstä ohjaa ajattelemaan, että kisapaikkojen ”siistimishankkeista” aiheutuneet häädöt ja asuinalueiden tuhoamiset sekä stadioneiden paisuneet rakennuskustannukset eivät rasittaisi kisojen jälkeen etenkään köyhää kansanosaa. Samalla syntyy helposti mielikuva, että vaihtoehtoisia keinoja tapahtuman järjestämiseen ei valtamediassa haluta tai kyetä esittämään. Paikallisten ihmisten arkeen kielteisesti vaikuttavien käytäntöjen annetaan muovautua FIFAn ohjaksissa – myös tulevaisuudessa.

Megatapahtumissa on tyypillistä, että akkreditoitu media keskittyy vahvasti itse urheiluun ja juhlii tapahtuman tekopyhiä arvoja sen omistajan kanssa tehtyjen sopimusten sanelemana, eikä niinkään kritikoi niitä. Siksi vallankäyttäjien toiminnan kyseenalaistamisessa ”uuden journalismin” edustajat, kuten sosiaalista mediaa taitavasti käyttävien riippumattomien katubloggareiden kaltaiset kansalaisreportterit, ovat keskeisessä asemassa. Kriittisimmät kansalaisreportterit osaavat katsoa virallisten kulissien kuten stadionympäristöjen ja Fan Fest -alueiden ulkopuoliseen todellisuuteen ja tuoda näkyviin akkreditoidun valtamedian unohtamat jalkapallon MM-kisojen syventämät yhteiskunnalliset ongelmat.

Kisojen perintöä pohtiessa tulisikin lähteä liikkeelle soraäänistä. Voidaan kysyä, millaisten ehtojen ja kenen määrittelyvallan alaisuudessa megatapahtumia tuotetaan sekä ketä tapahtumilla halutaan viime kädessä puhutella. Toistuva epäkohtien esillä pitäminen saattaisi pakottaa FIFAn ottamaan vastuun vähintään siitä valtavasta ihmistyöstä, joka liittyy stadioneiden ja muun infrastruktuurin rakentamiseen. Tämä voi kuitenkin olla pelkkää toiveajattelua, sillä tulevien jalkapallon MM-kisojen isäntämaita ovat yhteiskunnallisesta epäoikeudenmukaisuudesta ja korruptiosta tunnetut Venäjä ja Qatar. Brasilian MM-kisojen finaalissa FIFAn puheenjohtaja Sepp Blatter hehkui tyytyväisenä Venäjän presidentti Vladimir Putinin vieressä.

 
 

Sami Kolamo

Tutkija - Viestinnän, median ja teatterin yksikkö, Tampereen yliopisto
 

Kommentit

Uutistamo

Kirjaudu tai luo tunnus Uutistamoon
Twitter- tai Facebook-tunnuksillasi

Facebook Twitter

Uutistamo ei lähetä viestejä Facebookiin tai Twitteriin puolestasi.