Afrikan unohdetut tyttösotilaat

17.03.2016 - Lukuaika 4 minuuttia
- Keho, mieli ja sukupuoli Maailmanpolitiikka
Katri Tukiainen - VTM, FM - Sorbonnen yliopisto, Ranska - Jatko-opiskelija Tampereen yliopiston Rauhan- ja konfliktintutkimuskeskuksessa päätutkimusaiheena Afrikan lapsisotilaat

Tytöt taistelevat yhä useammin kapinallisryhmien riveissä. He ovat sotilaina kurinalaisempia ja jopa säälimättömämpiä kuin pojat. Taistelun lisäksi he joutuvat hoitamaan leiriä.

Maailmassa arvioidaan olevan tällä hetkellä noin 250 000–300 000 lapsisotilasta. Heistä kolmasosa on läsnä aseellisissa konflikteissa Afrikassa esimerkiksi Kongon demokraattisessa tasavallassa, Etelä-Sudanissa, Sudanissa, Somaliassa, Keski-Afrikan tasavallassa, Burundissa ja Malissa.

Lapsisotilaat mielletään usein pojiksi, mutta nykyisin yhä useampi tyttökin joutuu sotatehtäviin. Tyttöjä arvioidaan olevan jopa noin puolet afrikkalaisista lapsisotilasta.

Osa tytöistä hakeutuu sotiin vapaaehtoisesti, joko seikkailunhalusta tai isänmaallisuudesta, ilmeisen tietämättöminä lapsisotilaan arjesta.

Tytöt osallistuvat jo pienestä pitäen kotitöihin Afrikassa kaitsemalla pienempiä lapsia, hakemalla vettä, laittamalla ruokaa, pesemällä pyykkiä ja siivoamalla. Toimenkuva rintamalla ei tee tästä välttämättä poikkeusta, vaan tyttösotilaat joutuvat monesti sekä tekemään fyysisesti raskaita leiri- ja lastaustöitä, muistelee entinen eritrealainen tyttösotilas Senait Mehari omaelämänkerrassaan Feuerherz (2014, Droemer Knaur). Päivän valjetessa tyttösotilaat purkivat teltat ja kantoivat yön aikana tuodut huoltotarvikkeet varastoon. Illalla haettiin pimeyden turvin vettä, pestiin pyykkiä, leivottiin leipää, jauhettiin kahvinjyviä ja puhdistettiin sotilaiden asepukuja.

Tyttösotilaat osallistuvat myös enenevässä määrin suoriin ja välillisiin taistelutehtäviin. He ovat usein kurinalaisempia, huolellisempia ja joskus säälimättömämpiä kuin poikasotilaat. Jotkut Afrikassa toimivat aseelliset ryhmät suosivat tyttösotilaita taistelutehtävissä poikien sijaan. Esimerkiksi Pohjois-Ugandasta alkunsa saanut Lord’s Resistance Army -armeija koostuu suureksi osaksi tyttösotilaista.

Taisteluihin osallistuvasta tytöstä kasvaa yhdessä yössä nainen. Lasten leikit ja tyttöjen kontolla olevat raskaat huoltotyöt eivät enää kiinnosta häntä. Ase antaa hänelle uuden, korkeamman statuksen aikuisten leikissä eli sodassa. Mehari muistelee, että hänen vanhempi tyttösotilassiskonsa ei enää osallistunut lasten leikkeihin, vaan asetta kantaessaan kerskui Meharille, että jos et osaa ampua, sinusta ei ole kuin vedenkantajaksi.

Voisi jopa sanoa, että ase tekee afrikkalaisesta tytöstä tasavertaisen pojan kanssa, joka edustaa vahvempaa sukupuolta. Tyttö alkaa ihailla ja matkia maskuliinista sotilaskulttuuria, johon kuuluu fyysinen ja henkinen väkivalta ja simputus. Siitä on myös Meharin teoksessa esimerkkejä: komentajana toimiva tyttösotilas pakottaa aina Meharin syömään keitosta sisäelimet. Jos hän ei totellut, sai turpaan.

Monesti tyttösotilaat eivät osallistu lainkaan kotiuttamisohjelmiin, koska he pelkäävät ja häpeävät palata koti- ja sukuyhteisöön.

Toisaalta etenkin Afrikan maiden itsenäistymissodissa 1960-luvulla, monet tyttösotilaat emansipoituivat osallistuttuaan taisteluihin. Tästä on hyvänä esimerkkinä Mosambikin FRELIMO:n (Frente de Libertacão de Mocambique) naiskomppaniat, joita ei pelkästään opetettu sotimaan vaan myös lukemaan ja kirjoittamaan. Heidän tuli edustaa uutta sosialistista naisihannetta.

Osa tytöistä hakeutuu sotiin vapaaehtoisesti, joko seikkailunhalusta tai isänmaallisuudesta, ilmeisen tietämättöminä lapsisotilaan arjesta. Suurin on kuitenkin maalaistyttöjä, jotka joutuvat köyhyyden takia rintamalle tai heidät siepataan kotikylästä sotasaaliina.

Vaikka tyttösotilaita käytetään suorissa vihollisuuksissa rintamalla, niin moni joutuu seksiorjaksi joukkojen komentajien tai sotilaiden käyttöön. Joskus komentajan jalkavaimon asema voi suojella tyttöä joutumasta muiden miessotilaiden hyväksikäyttämäksi. Jalkavaimon asema antaa myös tytölle valtaa suhteessa muihin rintamalla toimiviin tyttösotilaihin.

Suurin osa lapsisotilaiden rintamalta kotiuttamisohjelmista on suunniteltu ajatellen poikia ja nuoria miehiä. Tyttösotilaiden erityistarpeita ei useimmiten huomioida mitenkään. Suuri osa kotiutuukin ilman taloudellista tai sosiaalista tukea.

YK:n pääsihteerin erityisedustaja, algerialainen Leila Zerrougui painottaa, että tyttösotilaille pitäisi suunnitella omat kotiuttamisohjelmat. Tyttösotilas tarvitsee vahvaa tukea yhteiskuntaan uudelleensopeutumiseen.

Monesti tytöt eivät osallistu lainkaan kotiuttamisohjelmiin, koska he pelkäävät ja häpeävät palata koti- ja sukuyhteisöön, mikäli sellainen on vielä olemassa. Tytöt ovat voineet tulla raiskatuksi tai heidät on pakotettu jalkavaimoiksi. Heillä voi myös olla rintamalla syntyneitä lapsia mukanaan, mikä hankaloittaa entisestään kotiinpaluuta. Lapsisotilasäitien on vaikea jatkaa keskeytynyttä koulunkäyntiä tai kouluttautua ammattiin ilman tukea.

Kotiyhteisö ja sukulaiset eivät välttämättä ymmärrä tyttöjen olevan sodan uhreja, vaan suhtautuvat heihin ja uusiin jälkeläisiin tuomitsevasti. Tyttöjä pelätään ja karsastetaan, koska yhteisö ei voi tarkkaan tietää, mitä he ovat joutunut rintamalla ollessaan tekemään (tappaneet ihmisiä tai maanneet komentajien kanssa).

Myös päihdeongelmat ja sairaudet, kuten AIDS, kuormittavat kotiutettavia lapsisotilaita. Mielenterveysongelmat ovat yleisiä, ja useiden tyttöjen oireet viittaavat posttraumaattiseen stressireaktioon.

Sotilaiden kotiuttamisohjelmat suunnitellaan useimmiten Afrikassa turvallisuuslähtöisesti eikä lapsioikeuslähtöisesti, vaikka tarvetta olisi. Valtion turvallisuushakuisuus vie voiton lasten turvalliselta kehitykseltä, vaikka kyseessä on tuleva sukupolvi, joka koulutettuna ja terveenä voisi rakentaa rauhaa tulevaisuudessa ja edistää valtioiden demokratiaa.

 

 
 

Katri Tukiainen

VTM, FM - Sorbonnen yliopisto, Ranska - Jatko-opiskelija Tampereen yliopiston Rauhan- ja konfliktintutkimuskeskuksessa päätutkimusaiheena Afrikan lapsisotilaat
 

Kommentit

Uutistamo

Kirjaudu tai luo tunnus Uutistamoon
Twitter- tai Facebook-tunnuksillasi

Facebook Twitter

Uutistamo ei lähetä viestejä Facebookiin tai Twitteriin puolestasi.